Blogikirjoitukset

Markus Olin.

Parempaa tuottoa

Suomi velkaantuu, taloutemme ei kasva, väestö ikääntyy. Parempaa tuottoa ja parempia tuloksia vaaditaan kaikilta, myös taiteelta kuin tieteeltä. Velkaantumisen myötä alkaa säästäminen, ja säästöjen myötä vaaditaan panostukselta vielä parempia tuottoja. Mikä on tieteen ja taiteen rooli paremmissa tuotoissa? Tuottavuuden kehittyessä pitäisi pienemmällä panoksella saada suurempia tuloksia. Teollisuus ja kauppa voivat nostaa tuottavuuttaan investoimalla, aika usein...

Teija Laitinen.

Yliopistojen hallitukset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vuoden Professori 2024 Ursula Schwab nosti esiin yliopiston kolmanneksi tehtäväksi kohonneen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja yliopistolaissakin mainitun säädöksen, jonka mukaan yliopistojen tulee tehtäviään hoitaessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Schwab korostaa meidän väitöskirjoja ohjaavien professoreiden roolia jatko-opiskelijoiden harjaannuttamisessa tieteelliseen viestintään ja tutkimuksen kansantajuistamiseen. Tämä on kannatettava ajatus. Kuten...

Petri Lehenkari.

Kuinkas sitten kävikään

Uusi vuosi, kevätpakinan aika. Tällä kertaa tarkastelen vähän yliopistodemokratiaa johtosääntöuudistusprosessin käytännön toteutuksen kautta. Oulun yliopistossa lyötiin hallituksen toimesta marraskuun 2023 lopun kokouksessa lukkoon johtosääntö tuleville vuosille, joten kommentointi on ihan ajankohtaista, mutta ihan vakavalla naamalla sitä on vaikia tehä todellisuuden parodiallisten elementtien vuoksi. Johtosäännön uudistamisen perusteena oli aikaisemmin oikeuskanslerilta saadut huomautukset laittomuudesta sekä yliopistoyhteisön paine...

Petri Mäntysaari.

Suomelle tiedepolitiikka

Kansallisella tiedepolitiikalla on merkitystä. Tiedepolitiikka edistää yhteiskunnan yleisiä tavoitteita parhaiten, kun tiedepolitiikassa keskitytään vain muutamaan tiedepolitiikalle luontaiseen tavoitteeseen. Yhteiskunnan yleisiä tavoitteita ei pidä valita tiedepolitiikan tavoitteiksi. Tiedepolitiikan ytimessä ovat yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut, joten tiedepolitiikka on suurelta osin korkeakoulupolitiikkaa. Tiedepolitiikan tavoitteiden pitäisi edistää sitä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat keskittyä ydintehtäviinsä. Hyvillä tiedepolitiikan valinnoilla on...

Maria Lähteenmäki.

Opetuksen ja ohjauksen vallankumous ‒ nähty!

Kuka muistaa vielä jonot professoreiden vastaanotoilla, suulliset kokeet, täydet luentosalit, lauantain tenttipäivät, kirjavakantiset opinto-oppaat ja harmaat opintokirjat, joihin koottiin kursseja pitäneiden opettajien hyväksynnät? Kuka muistaa aineistojen keruussa tarvitut reikäkortit ja kortistot, luentokansiot, kirjastojen ja arkistojen käsin kirjoitettavat tilauslomakkeet, reistailevat kopiokoneet, manuaaliset kirjoituskoneet, valkoisen peittolakan, leikkaa ja liimaa -metodin? Kuka muistaa oluenhuuruisen opiskelijakulttuurin, hiipuvan radikalismin, elokuvakerhot,...

Ursula Schwab.

Professorit ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yliopistolain 2 §:ssä on säädetty, että yliopistojen tulee tehtäviään hoitaessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Nykyinen keskustelukulttuuri on aiheuttanut sen, että osa tutkijoista epäröi kertoa julkisesti tutkimusalastaan ja tutkimustensa tuloksista. Tämä ei ole hämmästyttävää, vaikkakin hyvin surullista. Esimerkiksi keskustelu rahoitetuista tutkimushankkeista saa välillä erittäin ikäviä sävyjä ja...

Tuija Gadd.

Tutkimuslaitosten tutkimus tähtää ratkaisuihin

Valtion tutkimuslaitokset tekevät ratkaisukeskeistä tutkimusta, jolla tuetaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja elinkeinoelämän uudistumista. Tutkimustoiminnan lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija- ja viranomaistehtäviä sekä maksullista ja muuta palvelutoimintaa. Tutkimuslaitokset ylläpitävät merkittäviä tutkimusinfrastruktuureita, tietoaineistoja ja pitkiä aikasarjoja yhteiskunnan eri osa-alueilta. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useimmille hallinnonaloille, muulle julkiselle sektorille sekä yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Kansainvälisellä yhteistyöllä...

Mika Lähteenmäki.

Yliopistojen rahoitusmalliuudistuksesta

Yliopistot saivat joulukuun puolivälissä esityksen uudeksi rahoitusmalliksi v. 2025 alkavalle kaudelle, kun KK OHRA -työryhmä (Työryhmä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluohjauksen ja korkeakoulujen valtionrahoituksen kohdentamisessa käytettyjen rahoitusmallien uudistamiseksi) sai esityksensä kansiin. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi lähdetty uudistamaan perusteellisesti tutkitun tiedon pohjalta, mikä on Professoriliiton tavoite, työryhmän tehtäväksi täsmentyi tehdä nykyiseen malliin vain välttämättömät muutokset, jotka...

Mikko Saikku.

Professorien riippumattomuus ja työsuhdeturva meillä ja Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain ns. huippuyliopistoja pidetään korkeakoulupoliittisessa keskustelussamme usein jonkinlaisena esikuvana. Tässä keskustelussa näyttää kuitenkin täysin unohtuneen eräs aivan keskeinen tekijä: tutkimuksen vapauden niissä – ainakin toistaiseksi – takaava professorin vakinaistetun työsuhteen loukkaamattomuus eli ns. tenure, joka paljolti vastaa ennen vuoden 2009 yliopistolain uudistusta Suomen yliopistoissa vallinnutta vakinaisten opettajien virkamiesasemaa. Professoriliiton valtuuston linjauksen mukaan vakinaistettuja professoreja ei...