Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

10.12.2018

Boolen suorituskategoria?

Olin vastikään Itä-Suomen yliopiston osaston kokouksessa kertomassa vuodenvaihteessa tulevista muutoksista yliopistojen palkkausjärjestelmään. Tuolloinhan henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa siirrytään pistemäisistä suoritustasoista prosentuaalisiin suorituskategorioihin. Illallispöydässä kehkeytyi kiinnostava keskustelu professoreiden ja muiden tutkijoiden suoriutumisen arvioinnista.

Professori Markku Tykkyläinen kertoi Boolen algebrasta. George Boole aloitti professorina Irlannin suuren nälänhädän aikaan (1845 - 1852). Perunaruton aiheuttaman nälänhädän myötä miljoona ihmistä menehtyi nälkään ja tauteihin, ja kaksi miljoonaa ihmistä muutti siirtolaiseksi muihin maihin. Monien mielestä lienee ollut ajantuhlausta kirjoittaa suuren nälänhädän aikana matemaattisia sääntöjä numeroille nolla ja yksi. Boolen tutkimus tuskin olisi ollut tuohon aikaan kyseisen yliopiston ”strateginen tutkimusalue”. Tänä päivänä tietokoneet eivät kuitenkaan toimisi ilman Boolen algebraa. 

Illalliskeskustelut siirtyivät Charles Darwiniin. Darwinin "Lajien synty" (1859) oli aikanaan radikaali teos. Sitä arvosteltiin voimakkaasti eikä se saanut hyväksyntää aikanaan. Harvat ymmärsivät hänen maailmanympärysmatkojensa merkitystä tieteelle ja ihmiskunnalle. Darwinin ajatukset kuitenkin muuttivat ymmärrystämme maailman historiasta lopullisesti. 

Historia tuntee paljon esimerkkejä yliopistojen toiminnan pitkäjänteisyydestä. Professori Janne Saarikivi on tuonut esille sen, kuinka yliopistoilla on muitakin lopputuotteita kuin tutkinnot ja tiedejulkaisut. Saarikivi nostaa esimerkiksi Helsingin yliopiston kautta aikojen merkittävimmän tuotoksen eli Suomen. Sitä olivat kehittämässä muun muassa professorit Snellman, Castrén, Lönnrot ja Setälä. 

Professori Matti Alatalon mukaan yksi esimerkki tutkimuksen pitkästä aikaskaalasta kertoo viime vuosisadan eniten maailmaa muokannut keksintö eli transistori. Transistori on fysiikan perustutkimuksen tulosta, mutta kesti kauan ennen kuin siitä syntyi tuote kaupan hyllylle. 

Jaana Hallamaan viimeviikkoinen blogikirjoitus kuvasi yliopistojen suunnitteilla olevaa rahoitusmallia. Paitsi tutkijoilta, myös yliopistolta odotetaan nopeita suoritteita. Hallamaa analysoi uutta rahoitusmallia: ”Rahoitusmallin mukaan yliopistot ovat koulutuslaitoksia, joiden tavoite on tuottaa määräajassa tutkintoja opiskelijoille, jotka tekevät työuran kouluttautumalla jatkuvasti pysyäkseen työllisinä, mieluiten yrittäjyyttä harjoittaen. Tutkimus puolestaan koostuu tohtorintutkintojen tuottamisesta, mahdollisimman korkeiksi tasoluokiteltujen julkaisujen tekemisestä ja kilpaillun – erityisesti ulkomaisen ja yritysten jakaman – tutkimusrahoituksen hankkimisesta.”

Voidaan syystä kysyä, onko yliopistoissa vielä sijaa luovuudelle, rohkeudelle, sattumille ja epävarmuudelle. Suomen tieteen tilaan voi tutustua perehtymällä tänään julkaistuun Tieteen tila 2018 -raporttiin

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita