Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin. Kirjoittajina ovat Professoriliiton aktiivitoimijat.

28.11.2016

Muotia maailmalla

Education International (EI) on maailmanlaajuinen koulutusalan ammattijärjestöjen liittouma. Professoriliiton lisäksi siihen kuuluu noin 400 muutakin järjestöä. Maita on edustettuina 172. Jäseninä on noin 30 miljoonaa opettajaa lastentarhoista yliopistoihin.  

Professoriliitto on osallistunut EI:n toimintaan lähinnä sen Euroopan osaston European Trade Union Committee for Education (ETUCE) alaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen keskustelukerhon Higher Education and Research Standing Committee (HERSC) kautta. HERSC kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

EI:n jatkokoulutuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 10. maailmankonferenssi, 10th Furher and Higher Education and Research Conference,  järjestettiin 14.-16. marraskuuta 2016 Ghanan Accrassa. Konferenssin paikallisina järjestäjinä toimivat Ghanan yliopisto-opettajien liitto National Association of Graduate Teachers (NAGRAT) ja EI:n Afrikan osasto. Kokouksessa oli noin 100 edustajaa noin 50 järjestöstä ja kaikilta mantereilta lukuunottamatta Antarktista.  Seuraava 11. maailmankonferenssi järjestettäneen 2018 jossain päin kaukoitää.

Accran konferenssin pääteema oli

Protecting and Promoting Education as Public Good.  

Taustalla on siis huoli globaalista supermuodista, jossa korkeakoulutus nähdään nimenomaan ostettavana kaupallisena palveluna, eikä esimerkiksi ihmisoikeutena. Tämä palvelumuoti on jo rantautumassa Suomeen esimerkiksi ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuina. Eri maat taistelevat tätä muotia vastaan, tai innolla sen omaksuvat, eri tahdeissa, mutta yleisestä trendistä ei ole epäselvyyttä. Keskeisin syy muodin leviämiseen lienee yksinkertaisesti vähenevä julkinen rahoitus. Tässä mielessä Suomi on varmaankin pian tämän muodin aallonharjalla.  Saavutus kai sekin.

Muita Accran konferenssin teemoja olivat mm. tekijänoikeudet, avoimet oppimateriaalit, yksityistyminen laajassa mielessä, akateeminen vapaus, prekaarit työsuhteet ja ammatillinen koulutus. Yhdysvaltojen yllättävistä viimeaikaisista tapahtumista johtuen vapaakauppasopimukset kuten TTIP ja TiSA eivät olleet tällä kertaa akuutin huolen kohteina.

Vaikka yliopistomaailma on poikkeuksellisen globaali ja monet huolet seuraavat maailman yhteisiä muotivirtauksia, näyttää Afrikassa olevan selvästi myös ainakin länsimaista poikkeavia haasteita. Toki Afrikka on suuri manner ja vaikkapa Egyptin, Ghanan ja Etelä-Afrikan haasteet ovat hyvin erilaisia. Saamani näkemys on ehkä jossain määrin Ghana-keskeinen.  Merkittävin eroavaisuus on ehdottomasti suuret ikäluokat, tai kuten konferenssissa esitettiin massification of education. Jopa yleiset globaalit ilmiöt, kuten koulutuksen kaupallistuminen ja MOOC:it nähdään juuri suurten ikäluokkien kautta. Afrikassa monet valtiot nähtävästi kyllä lisäävät koulutuksen rahoitusta merkittävästikin, joskaan eivät ehkä niinkään korkeakoulutuksen, mutta ikäluokat ovat kasvaneet niin suuriksi, että julkinen rahoitus ei vain riitä. Tämä on saanut paikoitellen aikaan varsin villin yksityisen koulutussektorin ja merkittävän maastamuuton. Aivovienti koetaankin Afrikassa merkittäväksi, jopa raivostuttavaksi, ongelmaksi.  Varsinkin entisten siirtomaaisäntien yliopistot imuroivat kyvykkäimmät opiskelijat tehokkaasti; eikä paluu kotimaahan ole ollenkaan varmaa.

Toisin kuin ehkä Suomessa, Afrikassa MOOC:it nähdään puhtaasti käytännöllisenä asiana ilman suurtakaan digi-innostusta. Opettajia ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi kaikille.  Suomessahan ikäluokat ovat pikemminkin pienenemään päin. Tässä olisi varmaan yhteistyön paikka.  Ehkäpä tällaista koulutusvientiä jossain päin Suomea suunnitellaankin.

Lopuksi mainitsen ilonsekaisella haikeudella, että Suomi tunnetaan edelleen Afrikkaakin myöten PISA-menestyksestään. Monien maiden edustajat halusivat keskustella kanssani, kuinka hyvin Suomessa koulutusasiat ovat ja kysyivät, kuinka hekin voisivat menestyä yhtä hyvin. Valitettavasti jouduin lähinnä vaivautumaan näistä kyselyistä.

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita