Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

3.12.2018

Visio uudesta uljaasta yliopistosta

Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet –niminen ryhmä jätti vastikään Opetus- ja kulttuuriministeriölle yliopistojen ja korkeakoulujen elämää ja toimintaa tulevina vuosina linjaavan raportin. Kansainvälisesti vertaillen harvinaisen tiukkaa tulosohjausta edustavan asiakirjan nimeen on sorvattu lennokkaita lupauksia: Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen.

Työryhmän oman todistuksen mukaan sen esittämät korkeakoulujen rahoitusmallit tukevat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -asiakirjan kirjauksista ”erityisesti korkeakoulutettujen osuuden kasvattamisen, opintojen nopeuttamisen ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavan koulutustarjonnan, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisäämisen, TKI –intensiivisyyden vahvistumisen, avoimuuden, vahvistuvan kansainvälisyyden ja korkeakoulujen tulevaisuusorientoituneen uudistumisen tavoitteita”, mikä kaavailujen mukaan johtaisi siihen, että ”vuonna 2030 korkeakoulujärjestelmän laatu, vaikuttavuus ja uudistumiskyky olisivat vahvistuneet ja kansainvälisyys läpileikkaisi korkeakoulujen toimintaa”.

Työryhmän työskentelyyn osallistuneet henkilöstöjärjestöjen edustajat (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n Hanna Tanskanen ja Tieteentekijöiden liiton Petri Koikkalainen) jättivät raporttiin eriävän mielipiteen (liite 4), joka vastaa myös Professoriliiton linjauksia. Sen mukaan ”korkeakouluille ehdotetut uudet rahoitusmallit eivät täytä tavoitetta tuottaa riittävää vakautta yksittäisen korkeakoulun rahoituksen kehittymiseen.” Esitetyt muutokset ”ovat ristiriidassa tuoreen korkeakoulu-uudistuksesta tehdyn arvioinnin kanssa, jonka tulosten mukaan korkeakoulujen autonomian vahvistaminen edellyttäisi niiden rahoituksellisen autonomian vahvistamista.” Eriävän mielipiteen mukaan tulos- ja kilpailuorientoitunut malli tekee opetus- ja kulttuuriministeriöstä tilaajan jolle yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat tutkimus- ja koulutussuoritteita. Korkeakouluilla ei ole todellista autonomiaa linjata toimintaansa, koska niiden on ”tuotettava ministeriön määrittelemiä suoritteita ylläpitääkseen määräävältä rahoittajalta saamaansa tulovirtaa.” Tilannetta pahentaa se, että korkeakoulut ”joutuvat kilpailemaan toisiaan vastaan ylläpitääkseen suhteelliset osuutensa eri indikaattoreiden muodostamista rahoituskoreista”.

Kumpi näkemys vastaa paremmin raportin ehdottamien linjausten vaikutusta, työryhmän enemmistön linjaukset vai eriävä mielipide? Korkeakoulupolitiikkaa on viime vuosina tehty monilla kauniilla sanoilla ja yliopistosektorille loistavaa tulevaisuutta maalailevilla lupauksilla. Raportin nimi ja vaikuttavuuusluonnehdinnat edustavat samaa tyylilajia. Niiden vastaavuutta todellisiin vaikutuksiin voi jossain määrin jo etukäteen arvioida uutta rahoitusmallia kuvaavan kaavion avulla (sivu 18, kuva 6).

Poimimalla kaaviosta opetusta ja tutkimusta kuvaavat sanat rahoitusmallin tavoitteet voi tiivistää opetuksen ja tutkimuksen tavoitteita koskeviksi luonnehdinnoiksi. Rahoitusmallin mukaan yliopistot ovat koulutuslaitoksia, joiden tavoite on tuottaa määräajassa tutkintoja opiskelijoille, jotka tekevät työuran kouluttautumalla jatkuvasti pysyäkseen työllisinä, mieluiten yrittäjyyttä harjoittaen. Tutkimus puolestaan koostuu tohtorintutkintojen tuottamisesta, mahdollisimman korkeiksi tasoluokiteltujen julkaisujen tekemisestä ja kilpaillun – erityisesti ulkomaisen ja yritysten jakaman – tutkimusrahoituksen hankkimisesta. Kun yliopisto keskittyy toiminnassaan näihin tavoitteisiin, se osoittaa menestystä.

Yliopistolain termi ’korkein opetus’ on korvattu raportissa koulutuksella. Vapaa tutkimus on muuttunut hakemus- ja julkaisutehtailuksi. Tieteellisestä ja taiteellisesta sivistyksestä ei puhuta mitään. Kun raportissa sekä opetus että tutkimus on välineellistetty taloudellisen kilpailukyvyn palvelijoiksi, on ymmärrettävää, ettei yliopistolain tavoitteesta kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa puhuta visiossa mitään.

Leena-Maija Rossi 05.12.2018
Kiitos Jaana Hallamaa!

Tiivistit blogissa oikeastaan kaiken, mikä tällä hetkellä yliopistojen suhteen on vialla. Kutsuisin itse OKM:n toimintaa sangen visiottomaksi. Parhain terveisin Leena-Maija R.

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita