Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin. Kirjoittajina ovat Professoriliiton aktiivitoimijat.

5.6.2017

Miksi en kannata lukukausimaksuja yliopistoihin

Sanotaan, että yksi varmoista kevään merkeistä on keskustelunavaukset yliopistojen lukukausimaksuista. Tänä vuonna avauksesta vastasivat ETLAn muistiolla Niku Määttänen ja Vesa Vihriälä. Kirjoittajat ehdottavat lukukausimaksuja yhtenä ratkaisuna koulutusjärjestelmän lisärahoittamiseen.

Nykyistä lukukausimaksutonta koulutusta Määttänen ja Vihriälä pitävät tulonsiirtona hyväosaisille. Maksullisen järjestelmän he uskovat nopeuttavan opiskelijoiden valmistumista. Määttänen ja Vihriälä jakavat monien huolen lukukausimaksujen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista sosiaaliseen liikkuvuuteen, mutta toteavat kahteen tutkimukseen viitaten (Sá 2014, Denny 2014), että näitä vaikutuksia liioitellaan.

Sosiaalisen liikkuvuuden tutkijana aihe on myös itselleni tärkeä. Kuten debatissamme Niku Määttäsen kanssa Ylen Ykkösaamussa 22.5.2017 totesin, en kannata lukukausimaksuja.

Lukukausimaksut kasvattavat koulutuksen kustannuksia perheissä, mistä syystä niiden voi otaksua lisäävän vanhempien tulojen merkitystä lasten kouluttautumiselle. Tämä ei välttämättä näy vahvempana perhetaustan vaikutuksena koulutukseen. Voi olla, että maksu on niin pieni, että sillä ei ole käytännön merkitystä (esim. Baier & Helbig 2014). Toisaalta voi olla niin, että muut perhetaustaan liittyvät tekijät (esimerkiksi vanhempien koulutus tai luokka-asema) vaikuttavat kouluttautumiseen niin paljon, että perheen tuloilla ei loppupelissä ole merkitystä (Raftery & Hout 1994). Lukukausimaksuja voidaan myös kompensoida stipendein ja edullisin lainoin siten, että kouluttautuminen ei riipu vanhempien tuloista. ETLAn ehdotuksessa lähdetään liikkeelle viimeisestä vaihtoehdosta.

Olemassa oleva empiirinen näyttö lukukausimaksu-, stipendi- ja lainayhdistelmän toimivuudesta ei kuitenkaan ole kovinkaan konsistenttia ja osoittaa lähinnä sen, että sosiaalisesti oikeudenmukaisen järjestelmän rakentaminen on vaikea optimointitehtävä. Muistiossa mainittujen tutkimusten lisäksi on myös tutkimuksia, joissa todetaan lukukausimaksuilla olevan negatiivinen vaikutus sosiaaliseen liikkuvuuteen (esim. Moulin et al 2016). Maksujärjestelmän toteutustavasta ja yhteiskunnallisesta kontekstista riippuen vaikutukset sosiaaliseen liikkuvuuteen voivat vaihdella huomattavasti, myös saman yhteiskunnan sisällä eri syntymäkohorttien välillä.

Koulutuksen maksuttomuudelle on myös muita perusteita kuin sosiaalisen liikkuvuuden varmistaminen. Valmistumista varsinkaan kohtuulliset lukukausimaksut tuskin nopeuttavat – asia saattaa olla yhtä hyvin päin vastoin. Jo nyt opintoja rahoitetaan töitä tekemällä, mikä voi pitkittää valmistumista, ja lukukausimaksut voivat pahentaa tilannetta entisestään. Pohjoismaissa lukukausimaksutonta koulutusta pidetään sosiaalisena investointina, jonka avulla yhteiskunta tavoittelee käytössään olevaan inhimillisen pääoman kasvua. Juuri Britannian esimerkki osoittaa, että vaikka työväenluokkaisesta taustasta tulevien osuus koulutuksen aloittaneista kasvoi lukukausimaksu-laina-stipendi-järjestelyllä, koulutukseen osallistumisen kokonaisvolyymi kuitenkin pieneni huomattavasti (Geven 2015). Toisin sanoen yhteiskunta menetti inhimillistä pääomaansa. Vastaava ilmiö on havaittu myös muualla.

Näyttääkin siltä, että eri väestöryhmiä erottelemattomat universaalit investoinnit toimivat koulutuksessa tehokkaammin kuin rajatut tai vain tietyille erityisryhmille suunnatut edut. Universaalit investoinnit ovat myös poliittisesti riskittömämpiä kuin ainoastaan tiettyihin yhteiskunnallisiin ryhmiin kohdennetut, koska niissä hyötyjänä ovat kaikki, tässä tapauksessa myös keskiluokat. Suurin osa suomalaisista pitää ilmaista koulutusta myös tärkeänä yhteiskunnallisena arvona itsessään (86% vuonna 2009, ks. Euroopan komissio 2009).

On hyvä muistaa, että Suomessakaan yliopistokoulutuksen hankkiminen ei ole opiskelijalle ilmaista, vaikka maksutonta onkin. Muiden Pohjoismaiden esimerkkien perusteella uudenlaisin opintotuki- ja -lainajärjestelyin korkeakoulujärjestelmän tehokkuutta ja tasa-arvoisuutta on mahdollista parantaa myös ilman lukukausimaksuja. Oman kokemukseni perusteella valmistumista on mahdollista nopeuttaa opetusohjelmien sisällä niin tarkemmalla aikataulutuksella kuin miettimällä opintojen rakennetta uudestaan. Varsinkin maisterivaiheen osalta monessa ohjelmassa olisi näiden asioiden suhteen petrattavaa. Jos taas korkeakoulutettujen koetaan olevan liian hyvätuloisia suhteessa muihin yhteiskunnan jäseniin, voidaan tähän vaikuttaa tehokkaasti myös muin keinoin, kuten verotuksella tai yksinkertaisesti lisäämällä koulutuksen volyymia.

Viitteet

Baier, T. and M. Helbig (2014), ‘Much ado about €500: do tuition fees keep German students from entering university? Evidence from a natural experiment using DiD matching methods’, Educational Research and Evaluation, 20 (2), 98–121.

Denny, K. (2014), ‘The effect of abolishing university tuition costs: Evidence from Ireland’, Labour Economics, 26, 26–33.

Euroopan komissio (2009), Flash Eurobarometer 260: Students and Higher Education Reform. https://data.europa.eu/euodp/en/data/dataset/S658_260.

Geven, K. (2015), ‘How Did the Latest Increase in Fees in England Affect Student Enrolment and Inequality?’, in A. Curaj, L. Matei, R. Pricopie, J. Salmi, and P. Scott (eds), The European Higher Education Area, Springer International Publishing, pp. 479–500.

Moulin, L., D. Flacher and H. Harari-Kermadec (2016), ‘Tuition fees and social segregation: lessons from a natural experiment at the University of Paris 9-Dauphine’, Applied Economics, 48 (40), 3861–76.

Raftery, A. E. and M. Hout (1993), ‘Maximally Maintained Inequality: Expansion, Reform, and Opportunity in Irish Education, 192175’, Sociology of Education, 66 (1), 41–62.

Sa, F. (2014) ´The Effect of Tuition Fees on University Applications and Attendance: Evidence from the UK’. IZA Discussion Papers 8364, Institute for the Study of Labor (IZA).

Niku Määttänen 05.06.2017
Hei Jani,

Mitä tulee koulutuksen kokonaisvolyymiin, niin on huomattava, että Suomessa korkeakouluihin on paljon enemmän pyrkijöitä kuin aloituspaikkoja. Siksi minun on vaikea nähdä miten maltilliset lkmaksut voisivat vähentää koulutukseen osallistumista. Päinvastoin, lukukausimaksujen avulla voitaisiin rahoittaa lisää aloituspaikkoja erityisesti kaikkein suosituimmille aloille, ilman että verotusta tarvitsee kiristää.

Olen samaa mieltä siitä, että opintoaikoja voitaisiin (ja pitäisikin) yrittää nopeuttaa myös opetusta ja opetusohjelmia uudistamalla.

Tuukka Saarimaa 05.06.2017
Minä en täysin ymmärtänyt väitettä, jonka mukaan lukukausimaksut ovat johtaneet siihen, että osallistumisen kokonaisvolyymi olisi Englannissa laskenut. Ks.

https://www.brookings.edu/research/lessons-from-the-end-of-free-college-in-england/

Olenkohan ymmärtänyt tämän tekstin kuviot 5 ja 6 jotenkin väärin?

Joonas Lahtinen 05.06.2017
Niku Määttänen: " [...] lukukausimaksujen avulla voitaisiin rahoittaa lisää aloituspaikkoja erityisesti kaikkein suosituimmille aloille, ilman että verotusta tarvitsee kiristää."

Ymmärtääkseni ETLA:n esittämä lukukausimaksu riittäisi paikkaamaan hallituksen koulutusleikkaukset. Jos rahoituksessa palattaisiin leikkauksia edeltävälle tasolle, niin kuinka sillä kyettäisiin rahoittamaan lisää aloituspaikkoja, jos niitä ei kyetty rahoittamaan ex-ante? Leikkauksia edeltäneen rahoitustason saavuttaminen edellyttää myös sitä, ettei lukukausimaksujen muodossa kerätty lisärahoitus ole pois nykyisestä valtion tuesta. Kansainväliset esimerkit eivät varsinaisesti kannusta optimismiin tässä asiassa.

Samalla on kuitenkin esitetty, että lukukausimaksujen myötä olisi mahdollista kohdentaa rahoitusta varhaiskasvatukseen ja/tai sosiaalisen liikkuvuuden edistämiseen alemmilla koulutusasteilla. Something doesn't add up.

En tiedä miksi veronkorotukset pitäisi sulkea pois mahdollisista vaihtoehdoista, mutta rahoitusta voisi varmaan kohdentaa korkeakouluille lisää ilman veronkorotuksiakin (esim. haitallisista tuista). Mieltäni askarruttaa myös, onko aloituspaikkojen lisääminen pelkästään rahoituksesta riippuva kysymys?

Roope Uusitalo 06.06.2017
Moi,

Mitä tarkoitat sillä että koulutus ei ole ilmaista vaikka on maksutonta? Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä? Vai sitä että opiskelusta ei saa palkkaa?

Universaaleilla etuuksilla on puolensa, mutta pitäisikö väitettä niitten tehokkuudesta edes vähän perustella