Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

11.5.2015

Miten tuleva hallitus näkee yliopistot?

Eduskuntavaalit on käyty, tulevat hallituspuolueet ovat tiedossa ja neuvottelut hallitusohjelmasta ovat käynnissä. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto julkaisivat ennen vaaleja yhteiset hallitusohjelmatavoitteensa. Nyt onkin hyvä aika väliarvioida tulevien hallituspuolueiden näkemyksiä yliopistojen toiminnasta ja kehittämisestä. Tällä motiivilla luin uudestaan Keskustapuolueen, Perussuomalaisten sekä Kokoomuksen vaaliohjelmat sekä näiden puolueiden vastaukset Juha Sipilän kysymyksiin hallitusneuvottelujen alkuvaiheessa.

Professoriliiton keskeisenä hallitusohjelmatavoitteena on aikaansaada yliopistoille ennustettava ja pitkäjänteinen rahoitus. Oli hienoa huomata, että kaikki kolme hallitusneuvotteluja käyvää puoluetta ovat nostaneet koulutuksen sekä tutkimus- ja innovaatiopanosten määrän varmistamisen – tai jopa merkittävän kasvattamisen – tulevan hallitustyön tavoitteeksi. Sipilälle antamissaan vastauksissa Perussuomalaisilla on halu varmistaa riittävät resurssit perustutkimukselle. Lisäksi Keskustapuolue korostaa yritysten verotuksellisia ja muita kannusteita T&K- ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Kokoomus haluaa poistaa korkeakouluille annettavien verovapaiden lahjoitusten ylärajan ja toteuttaa yliopistojen yksityiseen rahoitukseen liitetyn lisäpääomittamisen. Kun tuleva hallitus vielä muistaa lopettaa yliopistoindeksin leikkaamisen sekä vähentää julkisen rahoituksen kilpaillun rahoituksen osuutta suhteessa perusrahoitukseen, on Suomella taas mahdollisuudet tiedolla menestymiseen.

Tulevat hallituspuolueet ovat myös yksimielisiä lukukausimaksuista ja koulutusviennin edistämisestä. Kaikki haluavat edistää koulutusvientiä. Kaikki myös kannattavat lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Asiahan ei ole uusi. Lukukausimaksuista on jo nyt valmisteilla muutokset yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin, joissa esitetään vähintään 4000€ suuruista lukukausimaksua EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ja korkeakouluille pakollista apurahajärjestelmää näiden opiskelijoiden tukemiseksi. Kokoomus ja Keskustapuolue haluavat tehdä lukukausimaksut mahdollisiksi ja Perussuomalaiset linjaa jyrkemmin: ”tulee asettaa lukukausimaksut”. Lukukausimaksut eivät ole mukana Professoriliiton hallitusohjelmatavoitteissa. Liitto ei kuitenkaan pidä pakollista lukukausimaksua hyvänä järjestelmänä, mutta kannattaa yliopistojen mahdollisuutta periä lukukausimaksuja yliopiston itse määrittelemilleen koulutusaloille.

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton hallitusohjelmatavoitteissa on selkeä kanta duaalimallin säilyttämisen puolesta. Tässä asiassa tulevilla hallituskumppaneilla ei kuitenkaan näyttä olevan selkeitä ja yhtenäisiä tavoitteita. Yksi korostaa ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttamisen vahvistamista. Toinen ehdottaa erilaisia kokeiluja eri koulutustasojen yhteisestä tekemisestä ja yhteistyötä haittaavien normien ja byrokratioiden purkamista, painopisteen ollessa peruskouluissa ja lukioissa. Perussuomalaiset sanoivat kuitenkin vaaliohjelmassaan suoraan, että duaalimalli on säilytettävä ja opiskelijoilta pitää edellyttää aikuisuutta ja vastuuta opinnoistaan. Nämä tavoitteet löytyvät myös Professoriliiton hallitusohjelmatavoitteista.

Hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden kannoista nousee esiin myös opintojen sujuvuuden edistäminen ja ympärivuotisen opiskelun mahdollisuus. Myös digitaalisuus ja sen luomat oppimisympäristöt sekä pelilliset ja elämykselliset oppimistavat nousevat esiin joissain visioissa. Uusien digitaalisten oppimisympäristöjen on helppo nähdä avaavan mahdollisuuksia sekä ajasta, paikasta että yliopistosta riippumattomaan opiskeluun. Myös koulutusviennin mahdollisuudet ovat digitaalisten oppimissovellusten kehittämisessä ilmeisiä.

Itselleni suurin yllätys oli yliopistojen ja innovaatiojärjestelmän uudistamista koskevat kannat. Pelikenttä näyttää jääneen Kokoomukselle. Keskustapuolue ei ota juurikaan kantaa ja Perussuomalaisten kanta on kehittää yliopistoja sivistysyliopistoina, mutta kuitenkin elinkeinoelämän tarpeet kohdaten. Kokoomus puolestaan vyöryttää laajemmin teemalla ”yliopistouudistus 2.0”. Toiminnan ytimenä näyttäisi olevan kannusteiden luominen yliopistojen profiloinnille, erikoistuminen ja työnjako sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö. Esillä ovat myös kansainvälisyyden lisääminen ja yliopistojen nykyistä parempi kyky reagoida nopeasti kansainvälisiin muutoksiin. Kokemuksesta tiedetään, että kannustimiin liittyy aina myös keppi, jolla hitaampikin yliopisto ohjataan ulkoa määrätylle uralle. Pyrkimyksenä näyttää myös olevan tutkimus- ja innovaationeuvoston vahvistaminen niin, että se "kykenee valtioneuvoston asiantuntijaelimenä parantamaan innovaatiojärjestelmän ohjattavuutta ja sisäisiä painopistesiirtoja”. Tällaisen kehityksen seurauksena tutkimuksen painopisteistä ja resursseista päättäminen siirtyy nykyistäkin selvemmin yliopistojen ja niiden lähiverkostojen ulkopuolelle, erilaisten lobbareiden pelikentäksi. Nykyajan innovaatiot syntyvät kuitenkin osaamiseen ja luottamukseen perustuvissa verkostoissa, jotka ovat lähellä asiakkaita ja tuntevat heidän tarpeensa. Ylöspäin kapenevat hierarkiat edustavat vanhaa maailmaa ja kontrolloinnin tarvetta. Hierarkioilla on myös tapana muuttua ylimielisiksi sekä etääntyä ihmisten todellisista tarpeista ja kehityksen viimeisimmistä mahdollisuuksista. Neuvostovallan kasvattamista tärkeämpää onkin laajentaa ja kiihdyttää elinkeinoelämän ja yliopistojen verkottumista uusilla toimintatavoilla. Yliopistolain kehittämisen osalta Professoriliiton tavoite on, että nykyisen yliopistolain vaikutuksista, ongelmista sekä kehittämistarpeista tehdään kunnollinen arviointi heti 2016 ja lain uudistamisen tarpeet puntaroidaan tämän arvion pohjalta.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että tuleva hallitus näkee yliopistot tärkeässä roolissa Suomen tulevassa menestyksessä. Puheissa ollaan lupaamassa lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiojärjestelmään. Jos tulevalla hallituksella on vielä rohkeutta luopua intoa tappavan kontrollin lisäämisestä ja suunnata toiminta innovatiivisen ja yritteliään ilmapiirin luomiseen, on suunta oikea. Tätä näkemystä me professorit tavoitteillamme ajamme.