Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin. Kirjoittajina ovat Professoriliiton aktiivitoimijat.

10.4.2017

Pieniä oivalluksia

Kuuntelen mielelläni ihmisiä oppiakseni. Olen suorastaan utelias, kun puhuja on Nobel-palkittu. Seurasinkin tarkasti professori Holmströmin puhetta Suomen eduskunnalle. Aika ei kulunut hukkaan, vaan puhe herätti ajatuksia – puolesta ja vastaan. Erityisesti mieleeni jäi ajatus byrokratiasta ratkaisuna vaikeisiin ongelmiin.

Yritykset ovat ylivoimaisen hyviä selkeiden asioiden tekemisessä. Ne kehittävät tuotteen ja palvelun sekä toteuttavat sen niin, että syntyy voittoa. Jos aiheeseen ei liity näkyvää voiton mahdollisuutta, idea hylätään ja keskitytään johonkin parempaan. Suoraviivaista ja selkeää – sopii hyvin insinöörin järkeen. Käytännössä asiat eivät tietenkään ole mustavalkoisia. Moni yritys suunnittelee toimintaansa pitkälle tulevaisuuteen. Liiketoiminnan ekosysteemit kehittyvät ja monimutkaistuvat. Rahoitus vaatii ponnisteluja. Yhteiskuntavastuutakin toteutetaan. Moni yritys myös kaatuu konkurssiin.

Puheessaan Holmström kuvasi, kuinka julkinen sektori on puolestaan vastaus vaikeiden asioiden toteuttamiseen. Sellaisten, joihin yritykset eivät voi toimintalogiikkansa vuoksi tarttua. Tällöin on virheellistä johtaa ja arvioida toimintaa liike-elämän opein ja kriteerein, eiväthän ne alun perinkään pystyneet tarjoamaan ratkaisua ongelmaan. Yksityisellä- ja julkisella toimijalla on siis tehtävänsä ja vahvuutensa. Ehkäpä lestissään pysymisessä on tiettyä viisautta, kuten suutaria on joskus ohjeistettu.

Kuulemani perusteella näen yliopistot aikaisempaa selkeämmin julkisen toimijan roolissa. Yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat avain tuntemattomien ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen. Sellaisten ongelmien, joita yritykset eivät tehtävänsä ja toimintalogiikkansa vuoksi pysty tunnistamaan tai ratkaisemaan. Sellaisen taiteen edistämiseen, joka herättää uusia tunteita ja ajatuksia. Sellaisen tiedon löytämiseen, joka kantaa ihmiskuntaa eteenpäin ja josta yhteiskunta yrityksineen voi ammentaa hyvinvointia.

Hallituksen puolivälitarkastelun lähestyessä, Professoriliitto korostaa julkisen rahoituksen tärkeyttä perustutkimukselle. Perustutkimuksella ei tavoitella välitöntä voittoa, minkä vuoksi yritykset eivät voi sitä laajamittaisesti harjoittaa tai rahoittaa. Perustutkimusta tekevät yliopistot ja se on julkista toimintaa. Tulokset ovat eräänlaista tiedon infrastruktuuria, jonka riittävä rahoittaminen kuuluu valtiolle. Perustutkimus on investointi, jossa valtion sijoittama euro palaa moninkertaisena takaisin.

Perustutkimuksen rahoitustarpeen korostaminen ei kuitenkaan tarkoita, että me yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vähättelisimme soveltavaa tutkimusta. Itse asiassa me teemme perustutkimuksen soveltamista yhdessä kumppaneidemme kanssa eniten Suomessa. Olemme kansainvälisestikin huomiota herättävän hyviä siinä. Ei ole parempaa tutkimustiedon soveltamisen foorumia kuin yrityksen tai muun tarvitsijan tekemä yhteishanke yliopiston tai tutkimuslaitoksen kanssa. Siinä paras ja uusin tutkimustieto kohtaa käyttäjän tarpeen – tuottajalta suoraan kuluttajalle ja ilman tarpeettomia välikäsiä. Nämä innovaation puuropadat porisevat joka päivä ympäri Suomen ja toki niidenkin rahoituksen pitää toimia.

Pekka Pihlanto 10.04.2017
Yritysmalli ei todellakaan sovellu yliopistoihin, joskin yliopistolaki on kallellaan yritysideologian suuntaan.

Perustutkimuksessa on riskinsä ja sen tulokset kypsyvät parhaimmillaankin hitaasti. Yrityksissä ei ole yleensä kärsivällisyyttä odottaa tuloksia. Siksi yhteistyö yliopistojen ja yritysten kesken keskittyy soveltavaan tutkimukseen.

Hyvää soveltavaa tutkimusta ei kuitenkaan ole ilman perustutkimuksen tuloksia.