Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

6.6.2016

Uusi alku

Viikonloppuna minulla oli ilo juhlia uusia ylioppilaita yhdessä heidän läheistensä kanssa. Rentoja, osaavia ja ajattelevia nuoria aivan jokainen. Aikanaan he kantavat ihmiskuntaa sitäkin pidemmälle, mihin me nyt työelämässä olevat sen raahaamme. Jotkut heistä tapaamme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tulevina vuosina ja silloin myös nyt ammatteihin valmistuneet nuoret alkavat todella näyttää taitojaan yhteiskunnassamme. On helppoa uskoa ja luottaa nuorten lahjakkuuteen ja yritteliäisyyteen.

Nuorten jatkaessa juhliaan mieleeni palasi pääministeri Sipilän puhe Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton tämän vuoden kevätseminaarissa. Puheessaan ministeri avasi arvojaan: "Kahdeksaksi vuodeksi unohdimme yhden, itselleni erityisen tärkeän arvon, ylisukupolvisuuden. Olemme eläneet tulevien sukupolvien kustannuksella. Arvojen väliltä täytyy löytää tasapaino – yhtään arvoa unohtamatta." Ylisukupolvisuus on kaunis ajatus – nykyisten sukupolvien pitää rakentaa, säästää ja investoida, jotta tulevat sukupolvet menestyvät eivätkä puristu velkataakan alle. Auki toki jää minkä sukupolven silmin asiaa pitäisi tarkastella ja miten kaukaisia menneitä, nykyisiä tai tulevia sukupolvia pitäisi huomioida.

Ylisukupolvisuutta pohtiessani juhlamielessä häivähti hetken alakulo. On surullista, että hallituksen toteuttama ylisukupolvisuus on johtanut juuri nuorten mahdollisuuksien heikkenemiseen. Ei ymmärretty eroa syömävelan ja investoinnin välillä. Nyt nuorten sukupolvien velkataakka kyllä kasvaa, mutta tuosta velasta heidän tulevaisuuteensa investoidaan aikaisempaa vähemmän. Ei kuulosta reilulta nuoria kohtaan. Toki vanhemmatkin sukupolvet saavat osansa – moni kollega on jo menettänyt työnsä osana yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoitusleikkauksia.

Kaiken juhlinnan ja pohdinnan jälkeen sunnuntain Helsingin Sanomat hemmotteli aamukahvittelijaa hyvillä uutisilla. Lehti oli kysellyt ekonomistien tuntoja Suomen talouden tilasta. Lähes kaikkien vastaajien mielestä ilmassa on hyviä merkkejä ja näkyvissä on talouden orastavaa kasvua. Ikävä tulos oli, että vain alle puolet vastanneista uskoi kasvulla olevan myönteistä vaikutusta työllisyyteen.

Talouden kasvua on siis näkyvillä. Hallitukselle avautuukin uusi tilaisuus tehdä nykyistä parempaa koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa. Nyt jos koskaan kannattaa ministereiden keskustella professoreiden kanssa valoisammasta tulevaisuudesta. On yksinkertaisesti väärin vyöryttää velkataakkaa nuorille ilman, että heihin myös investoidaan. Maailma on myös täynnä mahdollisuuksia, joihin tiede tarjoaa uusia kestäviä ratkaisuita.

Pekka Pihlanto 06.06.2016
"On yksinkertaisesti väärin vyöryttää velkataakkaa nuorille ilman, että heihin myös investoidaan."

Kyllä nuoriin on investoitukin. Ilmainen koulutus ja muut palvelut sekä kutakuinkin valmis yhteiskunta, johon siirtyä täysivaltaisena kansalaisena antamaan oma panoksensa.

Tätä kaikkea panostusta nuoret eivät vain huomaa, eivätkä arvosta - eivätkä kaikki aikuisetkaan.

Jouni Kivistö-Rahnasto 06.06.2016
Olen samaa mieltä, että nuoriin ja aikuisiin on menneinä vuosikymmeninä investoitu - itsekin kuulun niihin onnekkaisiin. Kaikkea tätä ajan myötä vaivalla rakennettua pitää myös arvostaa ja ylläpitää.

Huoleni ei kuitenkaan kohdistu menneisiin panostuksiin, vaan tuleviin. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että tulevaisuudessa nuorten koulutukseen panostetaan tarpeeksi. Ei ole myöskään itsestään selvää, että Suomessa on myös tulevaisuudessa hyvät tutkimusmahdollisuudet. Näiden eteen pitää tehdä työtä juuri nyt.