Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Kirsti Sintonen

Professoriliiton viestintäpäällikkö

24.8.2018

Mahdottomat yhtälöt mahdollisiksi

Maan hallitus kokoontuu ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona kautensa viimeiseen budjettiriiheen. Nyt olisi korkea aika näyttää, ettei tämä hallitus jää yliopistoväen mieleen kahdeksaan vuoteen eniten yliopistoilta leikkaavana hallituksena

Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei lupaa hyvää. Päinvastoin siinä esitetään yliopistotasoisen terveydentutkimuksen rahoituksen leikkaamista 21 miljoonasta 15 miljoonaan. Tämä on käsittämätöntä maassa, jossa väestö ikääntyy ja tarve laadukkaalle kliiniselle tutkimukselle vain kasvaa. 

Pääministeri on aina välillä väläytellyt valtion taseen ”laittamista töihin” eli muutamien miljardien uudelleenkohdentamista esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. VM:n budjettiehdotuksessa tämäkään ei kuitenkaan näy.  

Työ- ja elinkeinoministeriö on budjettiehdotuksessaan esittänyt lisäpanostuksia Business Finlandin innovaatiorahoitukseen. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen viime vuosien kehitystä kuvaava käppyrä onkin ollut surullista katsottavaa. Jotain tarttis tehdä, jos halutaan päästä tutkimus- ja innovaationeuvoston vision tavoitteeseen: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) BKT-osuus 4 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kovin kaukana 2,7 prosentissa.

Olemme yhdessä yliopistojen ja Sivistystyönantajan kanssa kyllästymiseen saakka toitottaneet sitä, että yliopistoindeksi pitää saattaa jälleen voimaan. Se kirjattiin aikoinaan yliopistolakiin takaamaan rahoituskehitys myös huonoina aikoina. Mutta mitä tapahtui: hallitukset ovat sitä vuorotellen joko puolittaneet tai jäädyttäneet kokonaan. Sipilän hallitus päätti heti kättelyssä eli hallitusohjelmassaan jäädyttää sen koko hallituskaudeksi. 

Rahana yliopistoindeksin palautus toisi yliopistoille ensi vuonna 35 miljoonaa euroa. Valtion kassa ei voi tähän kaatua. Varsinkin kun maan talous on täysin eri tolalla kuin hallituskauden alussa. Ja onhan hallitus perunut monia muitakin tekemiään päätöksiä. 

Yliopistoille kyseessä olisi tärkeä potti. Viime talvena saatiin kovien neuvottelujen, lakkopäivän ja sovintoesitysten kautta yliopistojen henkilöstölle ansaitut palkankorotukset. Yliopistotyönantaja on näiden vuoksi väläytellyt sopeutustoimia, koska yliopistojen talous on ensi vuonna niin kireä. Kukaan ei halua, että tällaisiin sopeutustoimiin joudutaan. Irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluita on ollut yliopistoissa jo aivan riittämiin. Ja jäljelle jääneiden ihmisten työtaakka on jatkuvasti kasvanut.

Tilanteen tekee entistä kimurantimmaksi se, että yliopistolainmuutoksella yliopistojen tehtäviä ollaan jälleen paisuttamassa. Jatkuva oppimisen mahdollisuuksien lisääminen on kirjattu paraikaa lausuntokierroksella olevaan yliopistolain muutosesitykseen. Ilman lisäresursseja tämän toteuttaminen on todella vaikea yhtälö. Vai halutaanko yliopistoväen työkuormaa lisätä entisestään? Rahoituksen jatkuva väheneminen ja uudet tehtävät ovat pahassa ristiriidassa myös sen kanssa, että opetus- ja kulttuuriministeriön hienossa visiossa korkeakouluista halutaan tehdä Suomen parhaita työpaikkoja. 

Vaikka yliopistojen fiksut ihmiset ovat tottuneet ratkaisemaan monia vaikeita yhtälöitä, mahdottomat yhtälöt ovat liikaa.

Pekka Pihlanto 24.08.2018
Hyvin perusteltu kirjoitus.

Sipilän hallitus on valitettavasti osoittautunut koulutus- ja yliopistokielteiseksi. Samoin se on viitannut kintaalla asiantuntijoiden suosituksille.

Hyvin paljastava olikin pääministerin heitto "kaiken maailman dosenteista".