Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Kirsti Sintonen

Professoriliiton viestintäpäällikkö

16.10.2017

Kiireessä ei tule kuin…

Ammattijärjestöihin lyödään usein jarruttajan ja vastarannankiisken leima. Sellaista on taas liikkeellä.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä kaavaillaan korkeakouluvision seuraavaksi askeleeksi uutta korkeakoululakia, joka yhdistäisi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto lähettivät asiasta viime viikolla yhteisen tiedotteen, jossa ne esittävät valmisteluun aikalisää. Liittojen mielestä näin mittavaa lakihanketta ei ole syytä käynnistää kiireessä. Helsingin Sanomat teki asiasta uutisen otsikolla ”Tieteentekijät ja Professorit jarruttaisivat yhteisen korkeakoululain säätämistä”.

Mutta emmepä ole ainoita jarrumiehiä/-naisia. Myös Akava ja Suomen ylioppilaskuntien liitto katsovat, että erilliset yliopisto- ja ammattikorkeakoululait ovat tarpeen jatkossakin.  

Harvalle on vielä kirkastunut, mikä on aiheuttanut tulenpalavan kiireen uudelle lainsäädännölle. Hallitusohjelmaan sellaista ei ole kirjattu. Joku tai jotkut hallituspuolueet ovat järjestelmällisesti torjuneet eräitä muita asioita koskevat aloitteet, jos niistä ei ole ollut selvää mainintaa hallituksen ohjelmassa.

Monet tahot odottivat, että tässä kuussa julkaistava korkeakouluvisio 2030 olisi ns. pohjapaperi pohjustamaan seuraavan hallituksen korkeakoulupolitiikkaa ja ohjelmakirjauksia. On myös melko harvinaista, että hallituskauden tässä vaiheessa ryhdyttäisiin enää näin isoon lainsäädäntöurakkaan. Kiire ei ole koskaan edistänyt lainvalmistelun tasoa. Tämän on osoittanut mm. sotesoppa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on edistynyt aimo loikilla nykyistenkin lakien aikana. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto on viestittänyt, että siellä ei tarvita mitään uusia lakeja ja korkeakoulukonserni, jossa Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut ovat LUT:n tytäryhtiöitä, aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta.

Lisäksi eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on paraikaa yliopistolain muutos, joka koskee opetusyhteistyön laajentamista. Eikö kannattaisi ensin odottaa, mitä vaikuttavuutta sillä on?   

Suomen yliopistot UNIFI ja ammattikorkeakouluja edustava Arene kannattavat yhteistä korkeakoululakia. Jos lakiin tulee fuusiopykälä, hieman ihmetyttää se, eikö yliopistoissa ole laskettu sen vaikutusta mm. rankingsijoituksiin. Yliopistojen tiedotteita seuraavana saa sen vaikutelman, että sijoitusten pieniäkin heilahduksia – varsinkin parempaan suuntaan – vahditaan kuin haukka.

Professoriliiton reunaehdot korkeakouluvisioon ja lainvalmisteluun on toimitettu opetus- ja kulttuuriministeriöön viime viikolla. Liitto ei kannata yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen fuusioita. Niiden tutkinnot tuottavat erilaista osaamista ja henkilöstöllä on erilaiset tehtävät. Professorin tehtävät on kirjattu yliopistolakiin. Tohtorintutkintojen koulutusvastuu kuuluu vain yliopistoille.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa tulisi päinvastoin selkeyttää. Päättäjät kehottavat jatkuvasti yliopistoja profiloitumaan ja keskittymään vahvuusalueilleen. Eikö tämä koske ammattikorkeakouluja?

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita