Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

3.2.2015

Tiedeministeri hyppää esille kuin vieteriukko

Talvinen säkkipimeä torstaiaamu klo 8 eduskunnan Pikkuparlamentin edustalla ja harvinainen ihmisryntäys. Kyseessä ei kuitenkaan ole mielenosoitus, vaan väki jonottaa Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran Tutkaksen aamuseminaariin – Tarvitseeko Suomi tiedeministerin? Hienoa, että tiedepolitiikka kiinnostaa!

Tiedeministerin putkahtaminen esille on lähes yhtä usein toistuva ilmiö kuin ”talvi yllätti autoilijat”. Tiedeministeri on lähestyvän kevään merkkejä eli se ilmaantuu julkiseen keskusteluun aina ennen eduskuntavaaleja. Ministeristä toivotaan tiede-, tutkimus-, innovaatio- ja teknologiapolitiikan pelastajaa.

Tutkas kiilasi nyt ensimmäiseksi ja ilmoitti kannanotossaan, että Suomi tarvitsee tiede- ja teknologiaministerin.  Siihen ei otettu kantaa, mihin tämä ministeri sijoittuisi. Pitkään asioita seuranneet muistanevat, että joskus tiedeministeriä on esitetty valtioneuvoston kansliaan, joskus opetusministeriöön, joskus on ollut esillä kauppa- ja teollisuusministeriökin (nyk. TEM).  

Tiedeministerin tarvetta on selvitelty laajasti mm. 1990-luvun puolivälissä ja vuonna 2008. Kummallakaan kerralla asia ei edistynyt arvovaltaisia selvitystöitä pidemmälle. Viimeisellä kerralla asian tyrmäsi valtiovarainministeriö.

Nytkin taloudellinen tilanne on sellainen, että uusiin ministerinposteihin avustajakuntineen ei liene varaa. Galluppien kärkisijaa pitävä keskustapuolue haluaa vähentää nykyistenkin määrää. Lisäksi monet tahot ovat laskeneet, että taloudellisesti vaikeina aikoina on tieteen ja tutkimuksen etu, että niiden rahoitus on jakaantunut eri ministeriöiden alle – ”kaikki munat eivät ole samassa korissa”.

Tutkaksen seminaarin alussa puhui valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, joka oli opetusministerinä 90-luvun puolivälissä ja varmasti muistaa 20 vuoden takaisen selvityksen. ”En ota kantaa siihen, onko tiedeministeri järkevä ajatus vai ei”, totesi valtiosihteeri Heinonen. Hän peräsi kansallista strategiaa, johon kaikki tahot sitoutuisivat. ”Innovaatioekosysteemiä ei rakenneta yhden ministerin voimin”, hän painotti seminaaripuheessaan.

Heinonen katsoi, että maahan tarvitaan foorumi, joka katsoisi tutkimuskenttää kokonaisuutena. Hän viittasi tutkimus- ja innovaationeuvostosta (TIN) tehtyyn arviointiin ja totesi: ”se elin ei ole kyennyt tuottamaan kokonaisnäkemystä”.

Bloggasin TIN-arviosta viime huhtikuussa. Neuvosto on tällä hetkellä vähän alhossa: sillä ei ole pääsihteeriä, kun virkaa hoitanut palasi Suomen Akatemiaan. TIN julkisti perinteisesti tärkeänä pidetyn linjaraporttinsa viime marraskuun alussa, mutta sekin paperi on laihempi kuin aiemmat eikä entiseen tapaan sisällä mitään esim. rahoitusnäkymistä. (Helsingin Sanomat keksi TIN:n raportin 30.1. ja repäisi siitä aukeaman jutun ”Ministerit uusisivat korkeakoulupolitiikan”.) 

Tutkimus- ja innovaationeuvoston asema on laitettu viimekeväisen arvioinnin pohjalta kansliapäälliköiden koplan selvitettäväksi. Anita Lehikoisen (OKM), Erkki Virtasen (TEM) ja Olli-Pekka Heinosen (valtioneuvoston kanslia) ehdotuksen on määrä valmistua maaliskuuhun mennessä. He ovat kartoittaneet mm. muiden Euroopan maiden vastaavia järjestelmiä. Vaalien jälkeen uusi hallitus päättää, miten TIN:lle käy.

Vaikka ei intomielisesti liputtaisi ”kokonaisnäkemyksen” tai tiedeministerin puolesta, voi lämpimästi kannattaa Tutkaksen kannanottoa siitä, että siinä vaaditaan tutkimusta ja osaamista selvästi strategiseksi painopisteeksi seuraavassa hallitusohjelmassa. ”Hallitusohjelman keskeisimpiä asioita tulee olla tasapuolisesti koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen ja niiden resurssien vahvistaminen.”  Tämä on melkein kuin Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista.   

Pekka Pihlanto 05.02.2015
"Tutkimus- ja innovaationeuvoston asema on laitettu viimekeväisen arvioinnin pohjalta kansliapäälliköiden koplan selvitettäväksi. Anita Lehikoisen (OKM), Erkki Virtasen (TEM) ja Olli-Pekka Heinosen (valtioneuvoston kanslia) ehdotuksen on määrä valmistua maaliskuuhun mennessä. He ovat kartoittaneet mm. muiden Euroopan maiden vastaavia järjestelmiä. Vaalien jälkeen uusi hallitus päättää, miten TIN:lle käy."

Kokoonpano ei herätä suurta luottamusta. Tieteen asiantuntemus kun puuttuu.