Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

6.1.2014

Tiedeuskoa myös tähän vuoteen

Uuden vuoden kunniaksi on paikallaan hehkuttaa suomalaisten tiedeuskovaisuutta, jonka paljasti loppusyksystä julkistettu Tiedebarometri. Sen keskeisiä tuloksia on esitelty mm. Acatiimi-lehdessä, mutta niitä kelpaa kerrata – kaikki tutkimusasioiden parissa askartelevat voivat saada niistä lisämotivaatiota myös tähän vuoteen.

Tiede nauttii suomalaisten suurta luottamusta. Kansalaiset pitävät tieteen ja tutkimuksen tasoa hyvänä. Tieteen tuleviin kehitysnäkymiin suhtaudutaan myönteisesti. Huuhaan kannatus hiipuu selvästi. Medialta toivotaan lisää tiedeuutisia. Positiivista on myös se, että tieteestä ovat kaikkein kiinnostuneimpia nuorehkot, 26 - 35 -vuotiaat aikuiset.

Kolme neljästä barometriin vastaajasta yhtyi väittämään, jonka mukaan ”maamme tieteelle ja tutkimukselle on ominaista tehokkuus ja korkea ammatillinen osaaminen”. Tähän peilaten onkin omituista kuulla joidenkin päättäjien suusta epäilyjä tehottomuudesta ja vaateita yhä kovempiin ponnistuksiin. Tulos tai ulos -mentaliteetti valtaa yliopistoissa alaa.

Kansa on vakaasti sitä mieltä, että tieteeseen investoiminen kannattaa. 68 prosenttia vastaajista katsoi, että tieteelliseen tutkimustoimintaan panostaminen tuottaa korkea koron. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on kuitenkin jyrkässä alamäessä: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot laskivat 330 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta, mikä vastaa 7 prosentin reaalilaskua. Alamäen syypää on ennen kaikkea yrityssektori. Jos yritykset eivät ole tarpeeksi kaukokatseisia, valtiovallan tulee nähdä tutkimuspanostukset investointina tulevaisuuteen. Maaliskuun kehysriihessä yliopistot ja tiede ovat budjettimomentteja, joilta ei pidä repiä lisäsäästöjä.

Suomalaiset luottavat Tiedebarometrin mukaan yliopistoihin lähes yhtä vakaasti kuin puolustusvoimiin. Useampi kuin seitsemän kymmenestä ilmaisee korkeakouluja kohtaan suurta luottamusta. Vain poliisi koetaan vielä luotettavammaksi. Poliisi on saanut viime aikoina mediassa ryöpytystä väärinkäytösepäilyjen vuoksi, joten yliopistot olisivat voineet kiriä luottamusrankingissä sen ohi, jos kyselyn ajankohta olisi ollut myöhempi.

Barometrin tuloksista eniten julkisuutta sai se, että suomalaiset eivät osaa nimetä tutkijoita, ja jos osaavat, mainitsevat professori Esko Valtaojan. Sosiaalisessa mediassa monet tieteen tiedotuksen parissa työskentelevät olivat huolissaan siitä, että tutkijoita ei tunneta, ja pohtivat, mitä asialle voisi tehdä. Mutta pitääkö meillä olla tiedejulkkiksia? Tiedettä tehdään tiimeissä, eikä suomalaiseen mentaliteettiin kuulu oman hännän nostaminen. Mutta toki tutkijakunnasta löytyy myös niitä, jotka pitävät kynttiläänsä liiaksi vakan alla.        

Professoriliitto on tehnyt osansa ansioituneiden professorien nostamisessa julkisuuteen nimeämällä vuodesta 1984 lähtien Vuoden Professorin. Tiedebarometrin kymmenen kärjessä -tunnettuuslistalla onkin heistä kaksi: Liisa Keltikangas-Järvinen (2008) ja Markku Kulmala (2012). Uusin Vuoden Professori julkistetaan ensi perjantaina.