Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

12.10.2014

Valinnat ja poisvalinnat

Profiloituminen, erilaistuminen, painoalat, temaattiset valinnat, poisvalinnat, rakenteellinen kehittäminen.  Näiden hieman paperinmakuisten termien avulla haetaan pelastusta korkeakoulutuksen ja tieteen tasoon, mikäli on uskomista opetus- ja kulttuuriministeriön hiljattain julkaisemaan tulevaisuuskatsaukseen.

Ministeriö ja päättäjät eivät ole olleet kovin tyytyväisiä (lievä ilmaus) yliopistojen omiin toimenpiteisiin profiloitumisessa. Asiaa on yritetty edistää mm. UNIFIn työryhmissä, mutta aikaansaannokset eivät ole riittäneet OKM:lle.

Myös Suomen Akatemia on korostanut temaattisten valintojen tärkeyttä. ”Nyt pitää luopua jostain vanhasta, jotta voidaan aloittaa uutta”, tähdensi pääjohtaja Heikki Mannila Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton Communicatio Academica -tapahtumassa viime tammikuussa. Hän oli mm. laskenut, että Suomessa on 211 liiketaloustieteen professoria. Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteissä on professoritasolla 159 henkilötyövuotta. ”Ovatko professorimäärä ja rahoitus oikealla tasolla? Ovatko kaikki vanhat temaattiset valinnat oikein?”, kysyi Mannila.    

Puheet olivat ikään kuin pohjustusta viime kevään kehysriihelle, jossa päätettiin pistää hommaan vauhtia, antaa keppiä ja siirtää 50 miljoonaa euroa yliopistojen perusrahoista Suomen Akatemialle.

Kilpaillun rahoitusosuuden lihottamisesta perusrahoituksen kustannuksella kirjoitin keväällä: Tutkimuspolitiikan norsupolussa äkkimutkia. Profiloitumisrahan lisäksi kilpaillun rahoituksen osuutta nostavat myös strateginen tutkimusrahoitus ja selvitysraha (lempinimi Himas-raha), joista valtioneuvosto päätti tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksessa noin vuosi sitten. 

Painoalat, valinnat ja poisvalinnat toistuvat Yliopistojen profiloitumisen tukeminen kilpaillulla rahoituksella -muistiossa, jonka Suomen Akatemia lähetti kommenteille yliopistoihin elokuun lopussa. 50 miljoonaa euroa on tarkoitus panna jakoon kiireisellä aikataululla: palautetta paperiin pyydettiin kahden viikon sisällä. Akatemia piti keskustelutilaisuuden yliopistojen kanssa 2. lokakuuta. Hakuohjeet on määrä julkaista marraskuussa. Hakuajan piti alkuperäisen kaavailun mukaan olla marraskuu, mutta ilmeisesti yliopistojen toiveesta se siirtyi tammikuuksi. Jo ensi vuoden aikana pitäisi saada käytetyksi monivuotisten RAKE-hankkeiden ensimmäiset 5 miljoonaa euroa. Aikataulua pitää haasteellisena lausunnossaan mm. Helsingin yliopisto.

Miten poisvalinnoista päätetään yliopistojen sisällä? Käydäänkö asiasta yhteistä keskustelua? Kysytäänkö professoreilta ja muilta tieteentekijöiltä mitään? Helsingin yliopisto näyttää pyytävän dekaaneja tai erillislaitosten johtajia lähettämään tiedekuntien ehdotukset 7. marraskuuta mennessä.  Joistakin yliopistoista on kuulunut, että tästä melkoisen isosta asiasta keskustellaan lähinnä hallituksessa.

Kunpa nyt yliopistoissa ei tehtäisi kovin hätiköityjä päätöksiä. Vuosien saatossa tässä maassa on ajettu alas monia aloja, joita on sitten jouduttu perustamaan uudelleen. Vanha kansanviisaus sanoo, että hosumalla ei tule kuin…

Leena Treuthardt 27.10.2014
Viime kierroksella rakenteellisen kehittämisen hankkeissa ei ehkä edetty toivotulla tavalla. Nyt täytyy katsoa optimistisesti tulevaisuuteen ja odottaa käynnissä olevien rakenteellisen kehittämisen hankkeiden ehdotuksia, jotka valmistuvat tulevan vuoden helmikuussa. Uskon että ne antavat hyviä eväitä yliopistojen omaehtoiselle kehitystyölle koko yliopistoyhteisön hyväksi. Toimeksiannot UNIFIn verkkosivulla http://www.unifi.fi/toiminta/rake/