Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

26.3.2015

Yliopistojen hullut päivät

Ennätyksellisen paksu Acatiimi-lehti meni painoon 25.3. 60-sivuinen vaalinumero sisältää muun muassa kyselyn kahdeksalle puolueelle yliopisto- ja tiedepolitiikan keskeisistä asioista. Jotkut puolueet toivovat vastauksissaan yliopistoväelle työrauhaa kovan uudistusrumban perään. Tämä taitaa kyllä jäädä hurskaaksi toiveeksi – niin kovasti on viimeisen viikon aikana tullut joka tuutista uutta raporttia, selvitystä, analyysiä. Niissä kaikissa vaaditaan yliopistoja uudistumaan.

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA julkisti analyysinsä perjantaina 20.3. Pamflettityylisen paperin ”Innovaatioiden perusta murenee” ovat kirjoittaneet Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki. He esittävät, että opetusta antavien ja tutkimusta tekevien yliopistoyksiköiden määrä pitäisi puolittaa nykyisestä 272 yksiköstä noin 140 yksikköön.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto kommentoivat visiota tiedotteella ”Miksi EVA julkistaa vanhaa ja harhaanjohtavaa tietoa?”. Jostain syystä analyysissä on käytetty mm. yliopistojen rahoitusmallia vuodelta 2013, vaikka jo tälle vuodelle yliopistojen perusrahoitus on jaettu 2015-mallin pohjalta. Uuteen rahoitusmalliin on otettu juuri niitä elementtejä, joita raportin kirjoittajat tekstissä peräävät. Lisäksi paperissa puhutaan ”professorien ja muiden yliopistoissa toimivien” tutkimusvelvollisuudesta – sellaista ei tunne ainakaan yliopistojen TES. Kirjoittajat myös kritisoivat professorien kankeaa oppituolijärjestelmää. Professorikunta on viime vuosina uusiutunut kovaa vauhtia, joten oppituoleista puhuminen tuntuu aika vanhakantaiselta. Rehtori Teeren omassa Aalto-yliopistossa on ollut käytössä tenure track -järjestelmä jo useamman vuoden.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väki kokoontui Säätytalon kristallikruunujen alle maanantaina 23.3. OKM julkisti kansainvälisen asiantuntijaryhmän selvityksen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisestä. Niin kuin ennakkoon oli arvattavissa raportti esittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteiden poistamista. Ministeriö haki Technopolis Groupilta tukea yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien avaamiselle – ja sen myös sai. Tämä toki jää vaalien jälkeisen hallituksen harkintaan. Mutta mikäli on uskomista Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja UNIFIn yhteisen vaalipaneelin (19.3.) panelisteja – duaalimalli kuitenkin säilyy perusrakenteena.

Kansainväliset asiantuntijat antoivat seitsemän suositusta, joista ensimmäisen mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on täytettävä samat laatukriteerit. Toisena todetaan, että opetuksen ja tutkimuksen laatu on tuotava ammattikorkeakoulujen toiminnan keskiöön. Twitterin puolella monet kommentaattorit ihmettelivät, mihin tarvitaan ammattikorkeakoulujen vahvempaa tutkimuspanosta.  Yliopistojen kannalta tämä lienee varsin aiheellinen kysymys.

Eikä siinä vielä kaikki. Suomen yliopistot UNIFI julkisti keskiviikkona 25.3. koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellisen kehittämisen ja profilointihankkeiden tulokset. Kauppatieteen, luonnontieteen, lääketieteen, vieraiden kielten ja kulttuurien sekä yhteiskuntatieteen työryhmät esittävät profilointeja, kandi- ja maisteritutkintojen erottamista, verkkokursseja, yhteisprofessuureja jne.

OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen kommentoi julkistusseminaarissa UNIFIn raportteja – tosin ei niin jäätävään sävyyn kuin hänen edeltäjänsä Anita Lehikoinen edellisiä vuoden 2011 rake-ehdotuksia. Profilointiraha on pannut yliopistojen johtoon hieman enemmän vauhtia. OKM:n suunnalta on väläytelty, että tänä vuonna perusrahoista viety 50 miljoonaa ei jää viimeiseksi, jos erikoistumisessa ja karsinnoissa ei päästä eteenpäin.

Kosusen mukaan yliopistojen yhteistyö nähdään loppuraporteissa lähinnä lisätyönä, jopa lisäkuluna.  Tekemistä tällä saralla riittää. Yliopistojen rahoitusmalli on laittanut yliopistot kilpailemaan tutkinnoista, julkaisuista, tuloksista. Yhteistyölle kannustavia elementtejä siinä ei juurikaan ole.

Viiden alan loppuraportit siirtyvät nyt yliopistojen käsittelyyn. Toivoa sopii, että myös henkilöstö otetaan prosessiin mukaan. ”Profilointien tulee olla tekijöiden käsissä”, korosti Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri Acatiimissa 2/2015.

Henkilöstön mukaan ottamisen oikea tapa ei voi olla väen vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut. Sellaiseen ”profilointiratkaisuun” päätyi etunojassa Itä-Suomen yliopisto, joka aloitti luonnontieteen alan karsinnat henkilöstöstä.

Tämän blogin ilmestymispäivänä Helsingin yliopisto ja koko suomalainen yliopistolaitos viettää 375-vuotissyntymäpäivää. Yliopistoille ja niiden henkilöstölle ei ole luvassa poliitikkojen haikailemaa työrauhaa. Onnea ja menestystä on siis syytä toivotella!

Pekka Pihlanto 26.03.2015
Kaikkein eniten hämmästyttää, että EVA on yliopistojen kimpussa. Ei siellä mitään alan asiantuntemusta ole. Ajavat vain omia etujaan, jotka eivät taatusti ole yhteneväisiä yliopistojen edun kanssa.

Talouselämällä olisi työtä omalla vastuualueellaan riittävästi. Yritykset eivät pärjää muuttuvassa ympäristössä: innovaatioita ei tule. Vika on siis yliopistoissa. Johdon palkitseminen kyllä osataan, mutta mitä nämä johtajat saavat aikaan? Irtisanomisia.