Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin. Kirjoittajina ovat Professoriliiton aktiivitoimijat.

13.2.2017

Tutkimuskaudet vihdoinkin kuntoon!

Liitto on pyrkinyt parantamaan professoreiden tutkimusmahdollisuuksia jo niin kauan, että osa jäsenkunnastakin tuntuu olevan turhautunut koko asiaan. Myös niitä ääniä on kuulunut, että professoreilla on riittävästi tutkimusmahdollisuuksia. Kuitenkin viime vuoden selvityksessämme 39 % professoreista ilmoitti olevansa tyytymätön mahdollisuuksiinsa tehdä tutkimustyötä / taiteellista työtä. Joten liitto jatkaa vaikuttamistyötään.  

Nykyisyys rakentuu menneisyyden päälle, niinpä joitakin virstanpylväitä liiton erilaisista toimista professoreiden tutkimusmahdollisuuksien edistämiseksi:

-    Jo ainakin 1980-luvulta liiton tavoitteena on ollut saada professoreille tutkimuskausijärjestelmä. Liitto esitti tuolloin, että professorit voitaisiin vapauttaa opetuksesta ja hallinnollisista tehtävistä esimerkiksi yhdeksi lukukaudeksi joka neljäs vuosi. Esitys ei kuitenkaan saanut tukea ja kannatusta liiton ulkopuolelta.

-    Kevään 1984 professorikunnan lakonuhan peruuttamisen yhteydessä syntyneeseen neuvottelutulokseen sisältyi Suomen Akatemian varttuneen tieteenharjoittajan apurahojen lukumäärän lisääminen. Liiton näkemys oli tuolloin, että professoreiden tutkimusmahdollisuuksiin saadaan näin parannusta.

-    Muutaman vuoden päästä voitiin kuitenkin todeta, että professorikunnan kiinnostus apurahapohjaiseen varttuneen tieteenharjoittajan järjestelmään oli vähenemässä. Ongelmat liittyivät mm. eläkeoikeutta koskeviin epäselvyyksiin. Apuraha oli lisäksi liian pieni toimeentulon kattamiseksi. Tällöin liitto esitti, että apuraha tulisi muuttaa palvelussuhteeksi.

-    1990-luvun puolivälissä Suomen Akatemia päätti muuttaa apurahapohjaisen varttuneen tieteenharjoittajan järjestelmän palvelussuhdepohjaiseksi. Samassa yhteydessä lukumäärää pudotettiin. Liitto yritti kannustaa jäseniään hakemaan varttuneiksi tutkijoiksi pyrkimyksenään suurella hakemusten määrällä kasvattaa paineita lisätä virkojen määrää.

-    Vuonna 1997 liitto hyväksyi kokonaistyöaikaan siirtymisen. Liitto totesi tuolloin, että kokonaistyöaikainen työajan määrittely saattaa eräissä tapauksissa luoda professorikunnalle parempia mahdollisuuksia tutkimukseen.

-    Vuoden 2010 yliopistouudistuksen jälkeen heti ensimmäiseen työehtopimukseen saatiin kirjaus siitä, että ”yksikön työsuunnitelmat pyritään sovittamaan yhteen niin, että kukin saisi vuorollaan mahdollisuuden opetuksesta ja hallintotyöstä vapaaseen tutkimusjaksoon”. Tiedämme, että joissakin yksiköissä professorit ovat saaneet tällaisia tutkimuskausia – toisissa taas ei. Liitto on pyrkinyt saamaan kyseistä kirjausta velvoittavammaksi.

-    Vuonna 2011 tuli joukko suomalaisia säätiöitä apuun perustamalla Säätiöiden professoripoolin professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Säätiöt varasivat lähes seitsemän miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen kolmen vuoden ajaksi. Taustalla oli huoli siitä, että maamme parhailla tutkijoilla on yhä vähemmän aikaa tutkimukseen. Loppujen lopuksi säätiöt rahoittivat Professoripoolia runsaalla yhdellätoista miljoonalla eurolla. 397 professoria sai mahdollisuuden omistautua vuodeksi tutkimustyöhön.

Yliopistojen odotettiin perustavan Professoripoolin aikana omat tutkimuskausijärjestelmänsä. Valitettavasti nämä odotukset eivät useimpien yliopistojen osalta täyttyneet. On kuitenkin syytä nostaa esille yksi hyvä esimerkki.

Aalto-yliopistolla on käytössä tutkimuskausijärjestelmä vakituisessa työsuhteessa oleville professoreille. Professoreilla on mahdollisuus saada kuuden kuukauden tutkimusvapaa kuuden vuoden välein työskentelystään Aalto-yliopistossa. Henkilö on tutkimuskauden aikana vapautettu opetukseen ja hallintoon liittyvistä velvoitteista ja hänelle maksetaan täysi palkka. Palkka maksetaan yliopiston perusrahoituksesta.

Henkilöstöjärjestöt tarkastelevat kevään aikana Sivistan kanssa opetus- ja tutkimushenkilökunnan työaikajärjestelmiä. Liitto on jälleen nostanut työryhmän agendalle professoreiden tutkimuskausijärjestelmien kehittämisen. Työryhmässä on tarkoitus tarkastella yliopistojen olemassa olevia tutkimuskausijärjestelmiä. Liiton tavoitteena on levittää hyviä käytäntöjä. Uskomme, että tutkimuskausista hyötyvät myös yliopistot ja viime kädessä koko yhteiskunta. On aika saada asiaa eteenpäin.