Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin. Kirjoittajina ovat Professoriliiton aktiivitoimijat.

Tarja Niemelä

Professoriliiton toiminnanjohtaja

8.5.2017

Vaikuttamistyötä tutkimuksen, sivistyksen ja opetuksen turvaamiseksi

Professoriliiton valtuusto hyväksyi viime marraskuussa Tiedossa tulevaisuus - Professoriliiton strategia vuoteen 2022. Liiton tavoitteena on olla keskeinen yliopisto- ja tiedepoliittinen asiantuntija ja vaikuttaja, joka korostaa tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapautta ja ajaa niiden resurssien vahvistamista.

Liiton uudistuneessa vuosikertomuksessa (2016) on tiivistetysti kerrottu, mitä kaikkea liitto on tehnyt, jotta Suomessa panostettaisiin tutkimukseen ja koulutukseen eli yliopistojen ja tutkimuslaitosten resursseihin. Liiton perustoimintaa ovat julkiset kannanotot, lausunnot ja viikoittaiset sidosryhmätapaamiset. Vaikuttamistoiminta laajentui alkuvuonna, kun liiton paikallisosastot aloittivat tapaamiset alueensa kansanedustajien kanssa. Professorikunta on voimavara, jonka asiantuntemusta kannattaa hyödyntää nykyistä enemmän yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Huhtikuun lopulla olleessa kehysriihessä, joka samalla oli hallituksen puolivälitarkastelu, tehtiin linjaukset julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018–2021. Suomen Akatemian rahoitusta lisätään vuosille 2018 ja 2019 yhteensä 50 miljoonaa euroa lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen. Lisäksi lippulaiva-tutkimuskeskittymiä rahoitetaan ja kehitetään alkuvaiheessa 60 miljoonan euron pääomittamisella.

Kehysriihessä päätetyn mukaisesti Innovaatiorahoituskeskus Tekesin (Business Finland 1.1.2018 alusta lukien) rahoitusta lisätään 70 miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019. Lisäksi Tekesiä pääomitetaan 60 miljoonalla eurolla. Tekesin pääomittamisella tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita eli niin sanottuja kasvun moottoreita.

Professoriliiton tiedotteen mukaan hallituksen puoliväliriihessä tehtiin tervetullut käänne tutkimuksen rahoittamiseen. Liiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri totesikin, että yleinen henki on nyt tutkimusmyönteisempi ja se vaikuttaa positiivisesti yliopistojen ilmapiiriin ja sitä kautta tulokseen. Liiton odotukset esimerkiksi yliopistojen pääomittamisen osalta olivat paljon suuremmat, ja onkin tärkeää, että hallitus palaa yliopistojen ja tutkimuksen rahoittamiseen ensi syksyn budjettiriihessä.

Suomen yliopistot UNIFI, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Sivistystyönantajat sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ovat teettäneet arvion suomalaisten yliopistojen taloudellisista vaikutuksista. Arvioinnin tulokset julkaistaan 13.6.2017. Myös OECD:n tekemä maa-arviointi Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta julkaistaan kesällä 2017. Näitä aineistoja liitto tulee hyödyntämään vaikuttamistyössään. Liiton toiminnassa katse onkin jo käännetty kohti syksyä ja budjettiriihtä.