Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

24.10.2016

Tutkimuksen ja ylimmän opetuksen tulevaisuus?

Ruotsi ja Norja ovat ilmoittaneet tekevänsä lisäpanostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Professoriliitto on jatkuvasti korostanut, että myös Suomessa tulisi toimia vastaavalla tavalla. Lokakuussa valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion talousarvioesityksestä antamaansa lausuntoon liitto kokosi viimeaikaisia tutkimukseen ja koulutukseen panostamista puoltavia kannanottoja.

Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi 26.1.2016 julkaistussa raportissaan: ”Koulutuksen laatuun ja tutkimukseen kohdistuvat menojen leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti tuottavuuteen ja tulevaan kasvuun. Tällaisia leikkauksia pitäisikin siksi välttää.”  

OECD totesi 28.1.2016 julkaistussa maaraportissaan, että leikkauksilla heikennetään tulevan kasvun edellytyksiä.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF totesi lokakuussa, että luopuminen tutkimus- ja kehittämismenojen leikkauksista edistäisi innovaatioita.

Harmillisesti ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan yliopistojen määrärahoja leikataan 13,9 miljoonalla eurolla kilpailukykysopimukseen perustuen. Yliopistojen talous on jo ennestään hyvin ahtaalla, ja edellä mainittu lisäleikkaus kurjistaa niiden taloutta entisestään. Mikäli hallitus pitää kiinni kilpailukykysopimusta koskevasta tulkinnastaan, yliopistojen rahoitusleikkaus nousee noin 220 miljoonan euron vuositasoon hallituskauden lopulla.

Hallitus päätti budjettineuvotteluissaan nimittää työryhmän valmistelemaan vaihtoehtoiset mallit osoittaa lisäresursseja kestävän kasvun edellytyksiä tukevaan korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen ottaen huomioon korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet. Työryhmän puheenjohtajana toimii Anita Lehikoinen ja jäseninä ovat Martti Hetemäki, Ilona Lundström, Heikki Mannila sekä Pekka Soini. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen otti edellä mainitun työryhmän esille 16.10.2016 julkaistussa yliopistojen pääomittamista koskevassa haastattelussaan.  

Pääomittaminen nostatti mediakohun. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen käsitteli 17.10.2016 blogissaan aihetta varsin monipuolisesti otsikolla Yliopistojen pääomitus, missä mentiinkään? Pari päivää myöhemmin Unifi puolestaan totesi omassa tiedotteessaan, että pääomittaminen vahvistaa yliopistojen autonomiaa ja edellytyksiä parantaa tutkimuksen ja koulutuksen laatua valitsemiensa profiilien mukaisesti. Professoriliiton twiitti ”Budjettirahoitus olisi tärkeämpää kuin pääomittaminen” nostettiin Talouselämän juttuun ja Professoriliitosta tehtiin pääomittamisen arvostelija. Aikaisempi liiton Facebookissa julkaistu kanta ei saanut vastaavaa huomiota. Liittohan totesi, että ”Professoriliitto on aina korostanut perustutkimuksen rahoituksen tärkeyttä. Rahoitettavista aloista päättäminen ei voi olla pelkästään yliopistojen johdon käsissä. Pääomittamisen tulee olla todella tuntuvaa. Pelkästään ns. kiky-rahojen viemisen paikkaaminen edellyttää noin 800 miljoonaa euroa.”

Kansliapäällikkö Lehikoisen johtaman työryhmän tulee kuulla eri tahojen näkemyksiä ja valmistella esityksensä siten, että sen pohjalta voidaan tehdä päätökset seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2017. Professoriliitto on aidosti huolissaan tutkimuksen ja ylimmän opetuksen tulevaisuudesta sekä jäsentensä mahdollisuudesta tieteen tekemiseen ja taiteelliseen toimintaan. Liitto julkaisi keväällä yhdessä Tieteentekijöiden liiton kanssa Yliopisto Suomen parhaaksi -vision. Visiossa käsitellään yleistä tiedepolitiikkaa ja ohjausta, tutkimuksen edellytyksiä, opetusta ja tutkintokoulutusta, vaikuttavuutta sekä henkilöstöpolitiikkaa. Valmisteilla olevan toimintasuunnitelman mukaisesti vaikutamme maan hallituksen puolivälitarkasteluun yliopistojen ja tutkimusrahoituksen tilanteen parantamiseksi.