Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

15.1.2020

Emme hyväksy häirintää missään muodossa

Turvallisuustekniikan ja riskienhallinnan professorina olen seurannut tarkasti puhetta tieteellisen tiedon uskottavuudesta, tutkijan vähättelystä ja tutkijan oikeudesta olla aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Omat johtopäätökseni keskustelusta perustan hyvään tieteelliseen käytäntöön, yliopistolakiin ja yhdenvertaisuuslain hengen soveltamiseen hyvinä tapoina. Myös rikoslaki on ollut mielessäni.

Tiedeyhteisö perustaa toimintansa tieteellisten tutkimusmenetelmien ja vertaisarvioinnin varaan. Tieteessä asia erotetaan esittäjästä. Tutkijan arvovallan sijasta arvioidaan tutkimusprosessia, aineistoa ja argumentaatioita. Parhaan mukaan tunteet pidetään viileinä ja ajattelun vääristymiä vältetään. Jos esitetty tutkimus, aineisto ja perustelut kestävät vertaisarvioinnin, on käsissä uutta tieteellistä tietoa. Tieteessä mikään asia ei ole oikein siksi, koska idoli sanoo niin.

Tutkijan tavoite on tieteellinen tieto. Haitaksi ei myöskään ole, jos tutkimuksen tuloksia sovelletaan laajasti. Tuloksia voidaan käyttää uuden tiedon etsimisessä. Jollain alalla sovellus on liike-elämässä hyödynnettävä patentti. Toisella uudenlainen poliittinen päätös. Opetuksen kautta tieto leviää laajasti sovellettavaksi. Asiasta laajemmin kiinnostunut lukee ”Vastuullinen ja vaikuttava – Tulokulmia yliopistojen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen” -julkaisun. 

Yliopistojen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta säädetään yliopistolain 2§:ssä. Aluksi kerrotaan tehtävät:

”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.” 

Ja lopuksi määrätään edistettävät asiat:

”Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”

Ei siis jää epäselväksi pitääkö yliopiston harjoittaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan vaikuttavuutta. Kyllä pitää – laissa säädetään. Tekisimme niin toki ilman lakiakin. 

Erilaiset sosiaalisen median alustat ovat tutkijan yksi keino käydä keskustelua tutkimustensa tuloksista ja edistää tulosten soveltamisesta. Parhaimmillaan ne tarjoavat laajan näkyvyyden, asiaan keskittyvän keskustelun, lukuisat erilaiset näkökulmat sekä tulosten välittömän leviämisen laajalle joukolle sovellettavaksi.

Somessa, ja myös kasvokkain puhuttaessa, asiat voivat olla toisinkin. Tutkijan viestin ollessa ristiriidassa toisen osapuolen käsityksen kanssa, voi keskustelu välittömästi muuttua hyökkäykseksi tutkijaa kohtaan. Hyökkääjä horjuttaa tutkimustulosten uskottavuutta esimerkiksi kyseenalaistamalla tutkijan tarkoitusperät. Samalla hän ohjaa keskustelun pois tieteellisistä tuloksista vaikkapa tutkijan poliittiseen kantaan tai ylipäätään mihin tahansa sellaiseen seikkaan, johon perustuva syrjintä on yhdenvertaisuuslain 8§:ssä kielletty. Laki on hyvin sopusoinnussa kenen tahansa sivistyneen ihmisen elämässään soveltamien hyvien tapojen kanssa. 

Äärimmillään hyökkäyksessä hehkuu kuuma viha, jopa pyrkimys tutkijan vahingoittamiseen. Viimeistään tässä kohdin astuu sovellettavaksi rikoslaki.

Tutkijan osallistuessa yhteiskunnalliseen keskusteluun hän altistuu häirinnän uhalle. Se on erityisen suuri yhteiskunnallisesti vaikeiden ja kiisteltyjen aiheiden tutkimuksessa. Tutkija kuitenkin tekee sitä työtä, mitä yliopistolaki edellyttää yliopistolta. Kansalaisena hänellä on myös täysi vapaus osallistua haluamiinsa yhteiskunnallisiin rientoihin. Hänen tutkimuksensa laadun arvioi silloinkin tiedeyhteisö.

Yliopisto ja yliopistoyhteisö eivät hyväksy työntekijäänsä kohdistuvaa häirintää, haittaa tai vaaraa missään muodossa. Ei yliopiston ulkopuolelta. Ei myöskään yliopiston sisältä. Luotan asiassa yliopistojen johtoon ja yhteisöömme. Luotan myös tutkimuslaitosten johtoon ja kollegoihimme niissä. Tästä aiheesta säädetään tarkemmin oman tutkimusalani keskeisimmässä viitekehyksessä – työturvallisuuslaissa.

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita