Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

23.1.2023

Yritysyhteistyö – etu vai rasite?

Erityisesti tekniset alat, joita itse edustan, mielletään usein yritysten lempilapsiksi. Tämä erityissuhde näkyy teknisten yliopistojen ja teollisuuden liittona, jossa tutkimusta tehdään usein yhteistyössä yritysten kanssa. Joissakin tapauksissa tutkimusta tehdään peräti suoraan yritysten toimeksiannosta niin, että yritys määrittelee tutkimushankkeen yksityiskohtaisen sisällön. Onko tämä yhteistyö tutkimusryhmien etu?

Ennen kuin yllä olevaan kysymykseen voi vastata, on hyvä arvioida tyypillisen tutkimusryhmän rakennetta ja toimintadynamiikkaa. Menestyvän tutkimusryhmän rakenne muistuttaa pyramidia niin, että sen ylimmällä tasolla on professori. Tämän jälkeen rakenteessa tulevat post-doc-tutkijat ja jatko-opiskelijat. Jatko-opiskelijoita on tyypillisesti moninkertaisesti verrattuna post-doc-tutkijoihin. Tämän rakenteen ylläpitäminen vaatii merkittävästi rahaa ja usein, tai käytännössä aina, yliopistojen oma budjettiraha riittää kattamaan vain professorin ja muutaman tutkijan palkan. Loppujen palkat katetaan sitten ulkopuolisista rahoituslähteistä kuten Suomen Akatemialta, säätiöiltä, EU-tutkimusrahoituksesta, Business Finlandilta, yrityksiltä jne.

Tilannetta voi verrata polttomoottoriin, jossa osat muodostuvat tutkimusryhmän jäsenistä, mutta jotta moottori saadaan käyntiin ja tuottamaan, tarvitaan polttoainetta eli ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen kerääminen lankeaa usein professoreiden vastuulle, ja joskus vaikuttaa, että tämä osuus on kaikista professoreiden töistä ylikorostunut.

Tutkijoiden työhön liittyy visio siitä, mitä asioita tulisi tutkia, jotta oma tieteenala kehittyisi. Visiot ovat syntyneet koulutuksen ja pitkäaikaisten pohdintojen lopputuloksena. Niistä on tärkeä pitää kiinni, vaikka joskus ulkopuoliset rahoituslähteet eivät niitä arvostaisikaan. Ulkopuolisen rahoituksen asetelmaa voidaan myös arvioida tasapainolaudalla, jossa laudan keskellä on sarananivel ja toisessa päässä tieteen soveltaminen yritysyhteistyön avulla. Laudan toisessa päässä on perustutkimus, jota rahoittaa esimerkiksi Suomen Akatemia. Kaikki (ml. tekniikan alat) tarvitsevat perustutkimusta, koska ilman sitä tutkimuksen tulevaisuushorisontti lyhenee.

Perustutkimusta voi kuvata puun metaforalla. Puu tarvitsee juuriaan, jotta se saa maasta sille tärkeät ravinteet ja vahvan kasvun. Puu myös yrittää kasvattaa juuriaan pidemmälle ja syvemmälle, jotta ravinteiden saanti olisi optimaalista. Samalla tavalla tutkimusryhmien tulee parantaa omaa juuristoaan eli teoreettista osaamista syvemmälle ja pidemmälle. Näin myös perustutkimus eli puunrunko vahvistuu ja mahdollistaa hedelmien terveen kasvun eli tieteen sovellusten syntymisen.

Vaikka suuri visio ohjaa tutkimusryhmien toimintaa, liittyy tutkimukseen aina kyky soveltaa ja hakea ratkaisua yllättäviltä rajapinnoilta. Tässä soveltamistyössä yhteistyö yritysten kanssa muodostuu ensiarvoisen tärkeäksi. Yritysten ja yliopistojen yhteiset visiot luovat usein yllättäviä ja käytännöllisiä ratkaisuja, jotka ovat omalta osaltaan uudistamassa tiedettä. Yritysyhteistyöllä on myös yllättävä rooli. Se nimittäin auttaa tutkimusryhmiä vastaamaan tutkijoiden kannalta äärimmäisen vaikeaan kysymykseen, joka on ”Miksi?”. Erityisesti tekniikan alalla on tuttu tilanne, jossa tutkimusryhmillä on suuri joukko ratkaisuja, mutta ei selvää käsitystä, mihin ongelmaan ratkaisut ovat tarkoitettu.

Voidaanko siis lopulta löytää yksiselitteinen vastaus yritysyhteistyön hyvyydestä tai huonoudesta? Ehkä asian voi parhaiten tiivistää siihen, että yritysyhteistyö on tärkeä, kun sovelletaan tutkimusta ja haetaan uusia perustutkimuksen aiheita. Samalla on hyvä pitää mielessä perustutkimuksen rooli suurien voittojen tavoittelussa. Näistä voitoista hyötyvät ennen kaikkea yritykset.

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita

Muut kirjoittajat

Kaikki on vinksin vonksin Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaLänsirannikon musta joulu 2Tarja NiemeläProphet of gloom Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaMuurahaisen omenakävely ja globaalit ongelmat Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenSuomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki 2Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopistojohtamista 90-luvun opein 4Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaOle mukava Leena KurkinenProfessorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen Heli RuokamoTarvitsemmeko uudenlaista johtajuutta? 1Jukka KekkonenMisinformation överallt! Vad kan universitetssamfundet göra? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiDreaming of tenure in Finland? The Finnish Supreme Court says that you shouldn’t Petri Mäntysaari