Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

7.9.2021

Terveisiä budjettiriiheen

Professorin näkökulmasta tämä hallituskausi alkoi valoisasti. Tiede- ja yliopistoasiat irrotettiin opetus- ja kulttuuriministerin laajasta vastuukentästä omaksi kokonaisuudekseen tiede- ja kulttuuriministerille. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin TKI-rahoituksen eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisääminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja päätettiin asettaa parlamentaarinen työryhmä pohtimaan keinoja tämän saavuttamiseksi.

Työryhmä asetettiin kesäkuussa tänä vuonna. Toiveet muutoksesta olivat korkealla, koska Suomen TKI-rahoitus oli painunut alle kolmen prosentin, selvästi alle Ruotsin ja monien muiden kilpailijamaiden tason. Arvioitiin, että tuon neljän prosentin saavuttaminen vaatisi vuosittain 600 miljoonan lisäpanostuksia TKI-toimintaan, 200 miljoonaa valtiolta ja 400 miljoonaa yrityksiltä. Parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on löytää tähän keinot ja jättää raporttinsa tämän vuoden loppuun mennessä.

Kesäloman jälkeen tuli pysähdys. Virallisten laskelmien mukaan kevään budjettiriihen päätökset johtavat siihen, että Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta leikataan vuoden 2020 noin 500 miljoonasta muutamassa vuodessa alle 300 miljoonaan. Samaan aikaan Business Finlandin innovaatiorahoitusta leikataan 150 miljoonalla.

Suomen Akatemiaan kohdistuvat leikkaukset ovat isku paitsi tieteen rahoitusta myös tieteen vapautta kohtaan. Suomen Akatemia on arvostettu ja puolueeton tiederahoittaja. Prosessit ovat läpinäkyviä ja päätökset perustuvat kansainväliseen vertaisarviointiin. Suomen Akatemia jakaa rahaa huippututkimukselle autonomisena toimijana suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön, yliopistoihin ja muihin intressitahoihin. Suomen Akatemian rahoitusta tulisi lisätä, ei leikata.

Vapaan tutkimuksen tuottama tieto ja siihen liittyvä sivistys luovat pohjan taloudelliselle ja henkiselle kehitykselle, hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Erityisesti nyt korona-aikana on helppo nähdä, että pitkäjänteistä perustutkimusta tarvitaan meneillään olevasta pandemiasta selviämiseen. Sama pätee uusiin uhkiin. Ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin ongelmiin voidaan vastata vain vahvan perustutkimuksen ja siihen perustuvien innovaatioiden kautta.

Tutkimusrahoitukset kohdistuvat kipeästi kaikkiin tutkijoihin, mutta erityisen vakava on huoli nuorista tutkijoista. Rahoituksen vähentyessä moni suuntaa ulkomaille tai muihin tehtäviin. On selvää, että näillä leikkaussummilla ei ole suurta korjaavaa vaikutusta tämänhetkiseen julkisen talouden epätasapainoon. Niillä on kuitenkin vahva tutkimus- ja innovaatiotoimintaa lamauttava vaikutus. Tämä heijastuu negatiivisesti talouden kehitykseen ja julkiseen talouteen pitkälle tulevaisuuteen.

Samaan aikaan tiedeleikkausten kanssa yliopistoihin kohdistuu kova paine lisätä tutkinto-opiskelijoiden määrää puutteellisella resurssoinnilla. Ratkaistaanko tämä niin, että yliopistojen professorit ja tutkijat käyttävät ajastaan nykyistä enemmän opetukseen tutkimustyön kustannuksella? Noidankehä pahenee.

Yhteinen rintama tieteen puolesta on vahva. Professoriliitto yhdessä useiden muiden järjestöjen, yliopistojen, Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa vetoaa päättäjiin tiedeleikkausten täysimääräiseksi perumiseksi.

Tutkimukseen käytetty raha ei ole kuluerä vaan investointi tulevaisuuteen.

Eeva Moilanen

Farmakologian professori, Tampereen yliopisto. Professoriliiton hallituksen varapuheenjohtaja 2021-

Kirjoitukset

Terveisiä budjettiriiheen 0Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 0

Muut kirjoittajat

Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaTKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Tarja NiemeläThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenAkateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija Laitinen