Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

18.1.2021

Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Professorin tehtävänä on tieteellinen tutkimus sekä siihen perustuva opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Siis aivan kuin Tutkitun tiedon teemavuoden julkilausumasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan lanseeraama Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 avattiin Tieteen päivillä 13-17.1.2021. Teemavuoden tarkoitus on edistää tutkitun tiedon näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä. Myös Professoriliitto on täysillä mukana Tutkitun tiedon teemavuoden toimissa ja sen tavoitteita edistämässä. Professoriliitto julkisti Vuoden Professorin 2021 Tieteen päivien seminaarissaan. Lämpimät onnittelut professori Juhani Knuuti, tutkitun tiedon vankkumaton puolustaja ja valeinformaation vihkiytynyt vastustaja!

Tutkitun tiedon merkitys on nyt tärkeämpi kuin koskaan. Populistisen sosiaalisen median nousu voi vaarallisella tavalla johtaa siihen, että tarpeeksi monta kertaa toistetusta mielipiteestä tai valeuutisesta tulee ”totuus”. Pahimmillaan se voi lietsoa väkivaltaa tai johdattaa meitä harhaan isojen kansallisten tai globaalien ongelmien ratkaisemisessa. 

Tutkijoina meidän erityinen tehtävämme on tuottaa ja vaalia tutkittua tietoa. On hyvä pysähtyä miettimään, mitä ovat tieteellisillä menetelmillä tuotettu tutkittu tieto, luotettava vertaisarviointi, asianmukaisesti kuvatut menetelmät ja tutkimusdatan avoimuus - ja näihin kohdistuvat uhat.

Samalla meidän ja koko yhteiskunnan tulee vaalia yliopistojen = yliopistoyhteisön autonomiaa, itsehallintoa. Yliopistoautonomia on välttämätön edellytys sille, että tutkijat voivat toimia vapaina poliittisista, taloudellisista, ideologisista ja muista ulkoisista vaikutusyrityksistä ja tuottaa mahdollisimman objektiivista tutkimustietoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä arvio parhaillaan laajoihin haastatteluihin pohjaten perustuslakiin perustuvan yliopistoautonomian tilaa Suomessa. Nyt on hyvä hetki arvioida, miten kymmenen vuotta sitten voimaan tullut uusi yliopistolaki on vaikuttanut yliopistoautonomiaan sekä yliopistodemokratian toteutumiseen yliopistojen sisällä, myös uuden säätiöyliopiston kontekstissa.

Näiden fundamentaalisten pohdintojen ääreltä ajatus eksyy pragmaatisempiin kysymyksiin: Tieteellinen tutkimus on yliopistojen toiminnan keskiössä ja useimmilla aloilla etulinjan tutkimus tehdään juuri yliopistoissa, mutta miksi yliopistot eivät onnistu hyödyntämään professoriensa huippuosaamista omassa toiminnassaan. Esimerkiksi, miksi yliopistoihin on valittu päivittäistä tuskaa aiheuttavan hankalakäyttöisiä ja kangertelevia tietokoneohjelmistoja, vaikka omasta porukasta löytyisi ohjelmien tai käyttöliittymien etulinjan osaajia. Tai miksi meillä on niin paljon huonosta johtamisesta kumpuavia ongelmia, vaikka meidän johtamisgurumme kouluttavat suuren osan suomalaisten asiantuntijaorganisaatioiden johtajista.

Tutkittu tieto on hyödyllistä. Vapaan tutkimustyön tuottama tieto ja siihen liittyvä sivistys luovat pohjan taloudelliselle ja henkiselle kehitykselle, luonnon ja ihmisen ymmärtämiselle, hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Jo lyhyt ajatusleikki osoittaa, mikä olisi tilanteemme vaikkapa tämän vallitsevan pandemian keskellä ilman tutkittua tietoa itse viruksesta, sen synnyttämistä reaktioista ihmiskehossa, rokotteista, lääkehoidoista, virustaudin leviämisen lainalaisuuksista, vakavan sairauden ja sitä estävien rajoitustoimien taloudellisista, yhteiskunnallisista ja psyykkisistä vaikutuksista. Tutkijoina ja tutkitun tiedon opettajina ja popularisoijina voimme todellakin kokea tekevämme työtä, jolla on merkitys. Sen lisäksi tutkimustyö on innostavaa ja tuottaa iloa, saamme elää tunnetun ja tuntemattoman rajapinnassa, luoda uutta, rakentaa kokonaiskuvaa - palanen kerrallaan.

Toivotan kaikille kollegoille tutkimustyön imua ja iloa tässä erityisessä ja haastavassa murroksen ja orastavien mahdollisuuksien ajassa!