Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

7.3.2023

Akateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista

Professoriliiton hallitusohjelmatavoitteissa vuosille 2023–2027 toinen tavoitealue korostaa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä. Todellisuudessa Suomen talous on vajonnut viime vuoden lopulla taantumaan ja olemme TKI-investoinneissa jäljessä kilpailijamaista.

1.1.2023 voimaan tullut T&K-rahoituslaki edellyttää valtiolta merkittäviä lisäpanostuksia T&K-toimintaan. Parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaus TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteista pitää sisällään mm. tieteen vapauden sekä tutkimuksen ja tieteen laadun. Myös rahoitusratkaisut korostavat korkeaa laatua, vaikuttavuutta, uusiutumiskykyä ja mahdollisuutta tarttua uusiin haasteisiin. Tavoitteena on nostaa TKI-investointien taso neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Professoriliitto on esittänyt julkisen sektorin, tutkimuslaitosten ja yliopistojen TKI-rahoituksen lisäämistä kuudella prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Yliopistojen rahoituksen tason tulisi vastata kilpailijamaita samalla tutkimuksen vapautta korostaen. Miten tämä on realistisesti mahdollista nykyisillä reunaehdoilla?

Valtioneuvoston kanslia julkaisi (Haapakorpi ym. 2023) vuoden alussa tutkimuksen yliopiston muutoksesta ja akateemisen työn tasa-arvosta. Raportin suosituksissa moni kohta painottaa tutkimuksen tekemisen mahdollisuuksia. Yliopistojen tulisi mahdollistaa tutkimustehtävien toteuttaminen työajan puitteissa. Käytännössä tämä on osoittautunut mahdottomaksi. Tutkimustyö jää liian usein vapaa-ajalla tehtäväksi, kun näkymätön työ ja erilaiset hallinnolliset tehtävät syövät työaikaa. Suositusten mukaan yliopistojen tulisi varata puskurirahoitusta turvaamaan tutkimuksen jatkuvuutta ja vähentää projektien väliin jääviä työttömyyskausia. Valitettavan usein ulkopuolisella rahoituksella hankkeita toteuttava henkilöstö joutuu sekä osallistumaan uuden rahoituksen hakemiseen että jo päättyneen hankkeen jälkeisiin tehtäviin rahoituskauden ulkopuolella ja elämään epävarmuudessa, jatkuvatko työt ylipäätään ja minkä mittainen mahdollinen rahoitusten väliin jäävä kausi tulee olemaan. Nämä kaikki vievät aikaa ja resursseja itse tutkimuksen tekemiseltä.

Raportin kymmenes suositus opetus- ja kulttuuriministeriölle kohdistuu selvityksen tekemiseen tutkimusrahoitushakuihin liittyvistä hyvistä käytännöistä ja linjauksista tavoitteena tarkoituksenmukainen aikaresurssien käyttö. Ajankäyttö on varsinkin meille professoreille suuri haaste aikana, jolloin meidän tulisi toteuttaa entistä enemmän erityisesti kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen tutkimushankkeita alati kiristyvässä kilpailussa.

Riippumattoman akateemisen työn ihanne korostaa uuden luomisen ja uudella tavalla ajattelemisen mahdollisuuksia (Haapakorpi ym. 2023, 85). Käytännössä mahdollisuudet akateemiseen vapauteen ja uuden tiedon tuottamiseen ovat kuitenkin rajallisia ja riippuvaisia sekä ajallisista että taloudellisista resursseista. Tutkimusrahoitusmahdollisuudet ovat usein teemoiltaan rajattuja, ja yliopistojen strategiat ohjaavat sekä sisäisiä että ulkoisia rahoituksia. Meillä Lapin yliopistossa on parhaillaan käynnissä tutkimuksen kansainvälinen arviointi, jonka tuloksia jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Olisiko myös nykyisten strategisten valintojen ulkopuolelta mahdollista löytää suuntia tutkimuksen tulevaisuuteen ja uuteen strategiaan? Miten perinteisesti opetusyliopistona tunnetusta akateemisesta opinahjosta tehdään kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusyliopisto? Se ei onnistu ilman merkittäviä panostuksia tutkimuksen tekemiseen sekä yliopiston sisäisillä että ulkopuolisilla resursseilla. Odotamme edelleen yliopistossamme tutkimuskausijärjestelmän käyttöönottoa, joka toteutuessaan edistäisi tutkimus- ja opetustoiminnan uudistumista ja kansainvälistymistä huipputasoa tavoitellen.

Ennen hiihtoladuille vapautumista edeltäviä viimeisiä asiantuntijatehtäviä siteeraan Aaro Hellaakosken aforismia runokokoelmasta Huojuvat keulat (1946): ”Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.”