Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

31.10.2022

Professorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen

Professoriliitto on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa vuosille 2023–2027, joista kolmas tavoitealue peräänkuuluttaa osallistuvampaa ja toimivampaa yliopistoyhteisöä. Osallistuminen Professoriliiton osastojen puheenjohtajien neuvottelupäiville 13.–14.10.2022 havahdutti huomaamaan, kuinka paljon eri yliopistoilla on vielä tehtävää näidenkin asioiden parissa. Tavoitteiden mukaan kollegiaalisen päätöksenteon mahdollisuuksia tulisi vahvistaa siten, että myös päätösvalta kuuluisi nykyistä enemmän yliopistoyhteisölle itselleen, professorit mukaan lukien. Nyt professoreiden päätösvalta on kapeutunut ja professorin työ on pirstaloitunut entistä enemmän erilaisten hallintorakennelmien jatkeina toimimiseen. Akateeminen vapaus ja aika tieteentekemiseen on jäänyt kaikenlaisen mikromanageerauksen ja suorittavan työn jalkoihin.

Johtosäännöt puhututtavat yliopistoissa – syystäkin. Professori Jari Stenvallin vuonna 2022 tekemä Selvitys yliopistojen johtosäännöistä ja niiden vaikutuksista professoreiden vaikutusmahdollisuuksiin ja toimintaan avaa hyvin tilannekuvaa. Lapin yliopiston voimassa olevassa hallintojohtosäännössä (päivitetty 2.10.2018) on 77 pykälää ja moni niistä toistaa yliopistolakia. Nähtäväksi jää, miten yliopistomme onnistuu ensi vuodelle kaavaillussa johtosääntöuudistuksessaan ja antaa mahdollisuuksia osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön.

Lapin yliopistoon on perustettu vuonna 2021 professorineuvosto; neuvotteluelin, joka toimii rehtorin, vararehtoreiden, dekaanien ja tulosyksiköiden johtajien neuvonantajana olennaisissa yliopiston tutkimukseen, kehittämiseen, taiteelliseen toimintaan ja opetukseen sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvissä kysymyksissä. Professorineuvosto edistää myös yliopiston sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta sekä yhteistyötä; sen tulisikin saada paikkansa uudessa johtosäännössä. Uuden johtosäännön myötä Lapin yliopistolla onkin hyvät mahdollisuudet osoittaa ketteryyttään ja toteuttaa Stenvallinkin (2022) peräänkuuluttamaa institutionaalista yrittäjyyttä; vakiintuneita ja vallitsevia käytäntöjä uudistavaa toimintaa vallalla olevien byrokraattisten johtamisjärjestelmien sijaan. Odotammekin mahdollisuutta vaikuttaa demokraattisemman johtosäännön syntymiseen ja sen myötä lisää osallistumismahdollisuuksia itseämme koskevaan päätöksentekoon, toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemisen johtamisen ja vapauden toteuttamiseen.

Hallitusohjelmatavoitteiden mukaan yliopistolakia tulee uudistaa siten, että yliopistoyhteisöä edustava toimielin, kuten kollegio, hyväksyy yliopiston johtosäännön, jonka yliopiston hallitus on valmistellut ja jonka rehtoraatti toimeenpanee. Yliopistolaki kaipaa muutoksia myös kollegion muihin tehtäviin, joihin tulisi lisätä hallituksen valmisteleman strategian sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Yliopistolaki kaipaa selkiytystä myös toimivallan jakautumisen osalta: Yliopiston hallituksen tulee nauttia kollegion ja rehtoraatin hallituksen luottamusta. Näissä tavoitteissa yliopistoilla ja meillä professoreilla on paljon työsarkaa kynnettäväksi ja vaalien alla pohdittavaksi kuka ja ketkä meitä edustavat ja oikeasti ajavat meidän asioita seuraavassa eduskunnassa lakeja säätäen, yliopistolaki mukaan lukien. Me Lapin yliopiston Professoriliiton paikallisosaston johtokuntana yhdessä professorineuvoston kanssa olemme vuonna 2021 käynnistäneet ajankohtaiskeskustelut Lapin kansanedustajien kanssa. Kaikki osapuolet ovat pitäneet tapaamisia tärkeinä. Seuraava tapaamisemme on 28.11.2022 – odotuksemme ovat korkealla!