Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

19.3.2019

Digiloikkaamassa

Yliopisto-opintojen historiantutkimus on selvittänyt, että kirjapainotaidon leviäminen 1500-luvulla lyhensi tutkinnonsuoritusaikoja vuosilla. Opetussisältöjä ei enää tarvinnut opetella ulkoa eikä vaivalloinen käsin kopioiminen hidastanut opetusmateriaalien levittämistä. Asiat voitiin julkaista nopeasti kirjoina, joita saatiin vähällä vaivalla painetuksi tuhatkerroin enemmän ajassa, joka kopioitsijalta kului yhden käsikirjoituksen jäljentämiseen.

Informaatiotekniikan kumoukset vaikuttavat mullistavasti yliopisto-opiskeluun myös omana aikanamme. Esitelmät ja esseet kiertävät verkkoalustoilla, joilla niitä voidaan kommentoida ja muokata ja jonka kautta ne voidaan arvostella. Opetusta vartenkaan ei tarvitse kokoontua yhdessä samaan paikkaan, vaan virtuaalisella alustalla kurssi on meneillään koko ajan.

Digitaalisuus laajentaa opiskelumahdollisuuksia myös yliopistolaitoksen ulkopuolelle. Verkon kautta voi opiskella yhä uusia kursseja ja perehtyä mitä erilaisimpiin asioihin. MOOC-kurssit on suunnattu massoille, ja TED talk –videoluennot keräävät satojatuhansia katsojia. Kaikille avoimista digikursseista toivotaan myös sisäänheittotuotteita, joiden avulla yliopistot voivat houkutella uusia opiskelijoita yhteyteen, joka ei ole vain virtuaalinen.

Ensimmäisen opintoteknologiamullistuksen koin, kun ostin syksyllä 1979 kesäansioillani sähkökirjoituskoneen. Nyt olen digiloikkaamassa. On selvää, etteivät nykyiset taitoni riitä kuin pieneen hypähdykseen, minkä vuoksi opettelen parhaillaan verkkovideoiden tekemistä.

Lyhyenkin elokuvan lopputekstit rullaavat pitkään sen tekemiseen osallistuneiden nimiä. Alan monivuotisen koulutuksen läpikäynyt, monista eri ammattilaisista koostuva tiimi käyttää viikkoja alle puoliminuuttisen televisiomainoksen tekemiseen. Yliopisto-opettaja pystyy kuitenkin huolehtimaan videoiden suunnittelusta, käsikirjoittamisesta, kuvaamisesta, leikkaamisesta ja kurssin osaksi liittämisestä aivan omin neuvoin lyhyen kurssin jälkeen, joka opastaa onneksi myös itsepalvelustudion käyttöön.

Kuvallinen viestintä on totuttanut meidät luonteviin esiintyjiin, joista meikkaajat, valaisijat, lavastajat, ohjaajat, leikkaajat ja äänittäjät tuovat esiin edullisimman vaikutelman. Verkkokurssin videoklipit lienevät tätä taustaa vasten suoranainen antikliimaksi tubettajasukupolvelle. Kun oman osaamisen ja laatustandardien välinen kuilu uhkaa kasvaa liian suureksi, olen päättänyt kerrata mielessäni tutkimustuloksia, joiden mukaan ihmiset jaksavat katsoa loppuun korkeintaan muutaman minuutin kestävän opetusvideon.

Jaana Hallamaa

Sosiaalietiikan professori, Helsingin yliopisto. Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja 2019-

Kirjoitukset

Oikeissa töissä? 2Digitaalisuus helpottaa elämää – ja ajaa epätoivoon 0Tiedolla johtamista ja tahtopolitiikkaa 0Perusarvoja puolustamassa 0Suuntia ja suunnitelmia 0

Muut kirjoittajat

Kaikki on vinksin vonksin Raija PyykköLänsirannikon musta joulu 2Tarja NiemeläProphet of gloom Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaMuurahaisen omenakävely ja globaalit ongelmat Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenSuomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki 2Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopistojohtamista 90-luvun opein 4Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaOle mukava Leena KurkinenProfessorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen Heli RuokamoTarvitsemmeko uudenlaista johtajuutta? 1Jukka KekkonenMisinformation överallt! Vad kan universitetssamfundet göra? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiYritysyhteistyö – etu vai rasite? Aki MIkkolaDreaming of tenure in Finland? The Finnish Supreme Court says that you shouldn’t Petri Mäntysaari