Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

19.8.2019

Kesämuistoja

Monet yliopistolaiset odottavat kesää saadakseen tehdä rauhassa työtä. Häiriötöntä aikaa keskittyä tutkimukseen on tarjolla entistä vähemmän, kun opintosuoritusten arviointi ja arvostelu ja kokoukset jatkuvat juhannukseen ja uuden lukuvuoden valmistelu on aloitettava heti elokuun alussa.

Myös opiskelu virkistää. Pari kesää kului saksaa opiskellen. Saksalaiset osaavat järjestää intensiivikursseja! On kiinnostavaa olla välillä oppilaan paikalla etenkin, kun opiskelutovereissa on kaikenikäisiä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Yhden loma-ajan vietin Yhdysvalloissa Cornell Universityn monitieteisessä School of Criticism and Theory ˗kesäkoulussa. Sen osanottajat oli valittu hakemusten perusteella väitöskirjantekijöistä ja yliopistojen opettajista. Kuuden viikon intensiivisen opiskelun ohessa ehti tutustua eri alojen tutkijoihin ja jakaa kokemuksia paitsi elämästä ja maailmanmenosta myös yliopiston arjesta.

Cornell Universityn suurenmoisella, ihanan maiseman keskelle rakennetulla kampuksella huomiota kiinnittivät peribrittiläiseen college-tyyliin rakennetut – mutta esikuviaan paljon suuremmat – rakennukset mutta myös se, että jokainen silta ja ylikulkutie oli suojattu erilaisilla kiipeämistä ja putoamista estävillä verkoilla. Ilmoitustauluilla, seinissä, ovissa, vessoissa, joka paikassa oli tarroja: ”Älä tee itsemurhaa! Apua on tarjolla. Soita tähän numeroon.”

Yliopisto-opiskelijoiden itsemurhaluvut ovat olleet erityisen korkeat Cornellissa. Syyksi on arvioitu, että monille itseään huippulahjakkaana pitävälle opiskelijalle on suuri järkytys, että paikka Ivy League ˗yliopistoksi luokitellussa Cornellissa ei takaa loistavaa tulevaisuutta. Oman lahjakkuuden hohto himmenee, kun kaikki muutkin ovat loistavia ja vaikka Cornell on maailman parhaita yliopistoja, muut Ivy League ˗yliopistot on erilaisissa listauksissa määritelty sitäkin paremmiksi.

Yhdysvaltalaiset yliopisto-opettajat ovat jo vuosia eläneet niiden ehtojen alaisina, joita Suomeen ollaan vasta istuttamassa. Keskusteluissa kävi ilmi, että tenure track ˗järjestelmän menestyspaineisiin oli monessa yliopistossa liitetty opiskelijoiden palautteena antama pisteytys jokaisen opettajan jokaisesta kurssista. Opiskelijoiden arviot ja sanalliset kommentit voitiin myös julkaista verkossa. Työnantaja käytti näin saatua ranking-listausta kriteerinä opettajan ammatillista tulevaisuutta arvioidessaan.

Yhdeksi akateemisen etiikan polttavaksi kysymykseksi muodostui tässä järjestelmässä se, että opiskelijat kiristivät opettajilta parempia arvosanoja, kuin heidän suoriutumisensa olisi oikeuttanut. Viesti välitettiin joko hienovaraisesti vihjaamalla tai suorasanaisemmin uhkaamalla: opetuksesta annettavaan kurssipalautteeseen voi tulla surkeat pisteet ilman suotuisaa arvostelua. Hyviä arvosanoja vaativilla oli tarjota kumpaakin osapuolta hyödyttävä diili: kiitettävä arvosana turvaisi opiskelijan tulevaisuuden ja auttaisi opettajaa etenemään professuuriin johtavalla vakinaistamispolulla.

Kysyin akateemista suoraselkäisyyttä uhkaavaa dilemmaa pohtivilta, eikö yliopistokoulutuksen saaneen asiantuntijan pitäisi opintojensa kuluessa oppia kohtaamaan myös pettymyksiä ja käsittelemään epäonnistumisia. Kuinka mihinkään vastuulliseen tehtävään voidaan rekrytoida ketään, joka ei pysty liittämään epäonnistumisen mahdollisuutta minäkuvaansa eikä ole kokenut, kuinka virheistä ja vastoinkäymisistä voi oppia? Hyvä pointti, minulle sanottiin. Kukaan ei vain koskaan kuulemma ollut tullut esittäneeksi asiaa tuolta kannalta.

Välineellisen ajattelun suoraviivaisuus houkuttaa luomaan toiminnanohjausmekanismeja, joiden avulla tulokset ajatellaan voitavan varmistaa. Laatu puretaan numeerisiksi suureiksi, joiden avulla hyvyyttä ajatellaan voitavan järjestää parhaudeksi. Näin saadaan sitä, mitä tilataan. Se, mitä varten yliopisto on, voi samalla muuttua sivuseikaksi.

Jaana Hallamaa

Sosiaalietiikan professori, Helsingin yliopisto. Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja 2019-

Kirjoitukset

Oikeissa töissä? 2Digitaalisuus helpottaa elämää – ja ajaa epätoivoon 0Tiedolla johtamista ja tahtopolitiikkaa 0Perusarvoja puolustamassa 0Suuntia ja suunnitelmia 0

Muut kirjoittajat

Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköObjektiivisuus ja tenure track 3Tarja NiemeläTaking back control Howy JacobsOsaamisen huoltovarmuutta varmistamassa: tohtorikoulutus murroksessa Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaVäitöskirja tutkimuslaitoksissa oman työn ohella 3Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTieteen puolesta mutta ei ketään vastaan 5Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenKuka käyttää professoreihin työnantajan direktio-oikeutta? Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenJohtosäännöstä yliopistolakiin, hallitusohjelmatavoitteista kansainväliseen kilpailukykyyn Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenJämställdhetens språk Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiSoittakaa hiljempaa 1Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaLähi-, etä- vai hybridiprofessori? Teija Laitinen