Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

24.3.2014

Professorimuotokuvia

Helsingin yliopisto esiintyy mieluusti tiedeyliopistona, mutta sitä voitaisiin – ainakin kriteerejä väljentämällä – kutsua myös taideyliopistoksi. Taideyliopistomaininnan Helsingin yliopisto ansaitsee, koska sillä on hallussaan Suomen mittavin muotokuvakokoelma, Galleria Academica. Yli kolmen vuosisadan ajalta on karttunut yli tuhat teosta käsittävä kokoelma yliopiston johdon ja professorien muotokuvia.

Muotokuvista voi lukea monenlaisia asioita aina kunkin ajan pukeutumiskoodista ja huonekalumuodista eri tieteenalojen vakiintumiseen ja kulttuuristen arvostusten muuttumiseen. Niitä katsomalla voi myös havaita, että professorin työ ja asema ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Etenkin 1800-ja 1900-luvun professorimuotokuvat kertovat ihmisistä – valtaosin miehistä – jotka ovat oman alansa johtavia edustajia. Heidän olemuksestaan huokuu rauhallinen auktoriteetti ja suvereeni asema. Muotokuvien maailmassa ei näytä olevan kiirettä eikä ulkoapäin tulevia vaatimuksia.

Muotokuvien maalauttaminen on vähentymässä. Kuvan teettäminen on kallista, eikä rahoittajan löytäminen ole aina yksinkertaista. Muotokuvaperinteen jatkaminen ei kenties tunnu luontevalta senkään vuoksi, että professorin asema on muuttunut. Yksinäisten huippujen aika on ohi yhteistyötä korostavassa tieteessä. Yksittäisen professorin suvereeni asema on murentunut tulosvastuiden ja erilaisten ulkoisten vaatimusten paineessa. Tieteenteon ammattimaistuminen ja yhteiskunnallinen tasa-arvoistuminen ovat tehneet professoreista yhden asiantuntijoiden ryhmän muiden korkeasti koulutettujen joukkoon.

Professoriliiton jäsenistöstä tehdyt kyselyt piirtävät muotokuvia nykypäivän professoreista. Vaikka jokasyksyinen palkkakysely keskittyy palkkausta ja työsuhteen luonnetta koskeviin asioihin, sen tulokset auttavat hahmottamaan nykyprofessorien asemaa. Professoriliiton myöhemmin tänä keväänä toimeenpanema Professorin työ 2014 -kysely täydentää ja laajentaa näitä tietoja. Vuosien kuluessa karttuva kyselyaineisto on professorikunnan ryhmäkuva, joka paljastaa viimeistään myöhemmille tulkitsijoille yhteiskunnassa meneillään olevia taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia muutossuuntia. Liiton jäsenten kannattaa antaa oma panoksensa tämän muotokuvan laatimiseen. Paitsi kulttuurista arvoa sillä on merkitystä myös konkreettisen edunvalvonnan välineenä.