Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

18.11.2019

Tieteen ja tutkimuksen rahoitusta ”kehittämässä”

Tiedepolitiikkaa viime aikoina seuranneet muistavat edellisen hallituksen koulutuslupaukset ja nykyisen hallituksen indeksipalautuksen. Vaikka koulutuslisäyksiä varten yliopistoille ei luvattukaan lisärahoitusta, niin pientä valoa varjojen maahan on langennut. Tutkimuksen lisätukea on kuitenkin kehotettu hakemaan ulkomailta, ja yliopistojen rahoitusmallissa kilpailtu ulkomainen tutkimusrahoitus tuottaa 6% rahoituksesta. EU:n eri ohjelmien ohella katse onkin suuntautunut myös erilaisiin kansainvälisiin säätiöihin ja muihin vastaaviin, ja yliopistot ovat vahvasti tukeneet kansainvälisiin hakuihin osallistuvia tutkijoitaan.

Tutkimusrahoitus ei ole kuitenkaan selviö, vaan sen kehittyminen on sidoksissa laajempaan kansainväliseen taloustilanteeseen ja nyt myös erityisesti eurooppalaiseen poliittiseen murrokseen. Suomalaisessa keskustelussa on jäänyt monilta huomaamatta, että toteutuessaan Brexit heikentää merkittävästi EU:n tutkimukseen kohdistuvaa rahoitusta Britannian poistuessa rahoittajien joukosta. Mediatietojen mukaan erityisesti Unionin nykyisenä puheenjohtajamaana toimiva Suomi on esittämässä EU:n budjettiin sellaisia leikkauksia, jotka toteutuessaan vähentävät merkittävästi tutkijoidemme mahdollisuuksia saada rahoitusta Euroopasta.

EU:n uusien ohjelmien valmistelua läheisesti seuraava vaikutusvaltainen Science|Business Network kommentoi verkkosivullaan Suomen lokakuussa 2019 komissiolle tekemää vaihtoehtoista budjettiesitystä, jossa tarkastellaan EU:n pienenevän budjetin uutta jakautumista. Verrattuna Euroopan komission omaan kesäkuiseen esitykseen Suomen laatimassa työpaperissa maataloudelle ja koheesiolle kohdistuva rahoitus lisääntyisi, mutta muihin ohjelmiin – joihin tutkimusrahoitukselle keskeinen suunnitteilla oleva Horizon Europe kuuluu – kohdistuisi merkittäviä vähennyksiä, vaikka itse ohjelmaa ja sen rahoitusosuutta ei siinä nimeltä mainita. Viime viikolla onkin tiedotettu, että Horizon Europen leikkausosuus olisi mahdollisesti 12 miljardia euroa eli noin 15%! Esitykseen ovat nähtävästi vaikuttaneet muun muassa Saksan haluttomuus ryhtyä Britannian jälkeisen vajeen maksumieheksi kuin myös joidenkin jäsenmaiden vahva halu jatkaa maataloutensa tukemista. 

Toteutuessaan leikkuri kohdistuu merkittävästi Horizon Europe -ohjelmaan ja heikentää sen roolia yliopistojen ja tutkimuksen eurooppalaisessa rahoituksessa. Mitä vähemmän euroja on jaossa, sitä vähemmän tutkijamme saavat EU:n rahoitusta. Vaikka Brexitillä tulee olemaan muitakin mielenkiintoisia vaikutuksia eurooppalaisessa tutkimusrahoituksessa – esimerkiksi ERC-rahoituksissa Britannia on menestynyt poikkeuksellisen hyvin – tämä tutkimusbudjetin leikkaaminen on eurooppalaisen tiedeyhteisön kannalta erittäin raju toimenpide. Viestiä sen uhkaavista vaikutuksista on vietävä laajalla rintamalla myös poliittisille vaikuttajille, jotta he ymmärtäisivät mitä ovat tekemässä. Aikaa on vain rajoitetusti.

On erityisen tärkeää, että EU:n budjetista laajemmin keskusteltaessa kiinnitetään laajemmin huomiota tieteelle, tutkimukselle ja innovaatiojärjestelmälle tärkeän Horizon Europe -ohjelman riittävään resursointiin. Mikäli Suomi haluaa edelleenkin olla mukana tukemassa tiedettä ja tutkimusta ja niiden kykyä ratkaista globaaleja haasteita, niin tulevissa budjeteissa ja niiden valmisteluissa olisi hyvä taata tutkimuksen rahoitus myös eurooppalaisella tasolla. Muutoin tieteen tuki jää jälleen vain juhlapuheisiin, ja kotimaisen tutkimusrahoituksen yhä lisääntyvää vajetta ei enää paikata kansainvälisellä rahalla.

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita