Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

2.11.2015

Argumentum ad nauseam

"Argumentum ad nauseam (kirjaimellisesti "argumentointia pahoinvointiin saakka") merkitsee argumentointia asian toistamisella ilman uutta asiaa. Se kuuluu argumentointivirheisiin. Se yhdistyy usein sanahelinään sekä ignoratio elenchiin". Näin minua sivisti aina niin luotettava Wikipedia.

Moni jo arvaa, että opetusministerin kirje  yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille on blogini motiivi. Olin rehellisesti sanottuna turhautunut lukiessani taas kerran nuo samat vanhat ennakkoluulot yliopistojen toiminnasta. Rahoitusleikkaukset jäivät sanahelinän taakse ja huomio kiinnitettiin historialliseen mahdollisuuteen tehdä vähemmälle enemmän. Ei kaikkein onnistunein kirje, mutta tekevälle sattuu ja keskustelua on syntynyt. Hyviä ajatuksia ovat esittäneet Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajat tiedotteessaan. He tuovat esiin myös kirjeen loukkaavan viestin yliopistojen työntekijöitä kohtaan.

Teoilla on seurauksensa ja niin myös ministerin kirjeellä. Suurimmaksi vaikutukseksi taitaa jäädä kirjeen aiheuttama pahoinvointi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työntekijöille. Kriisitietoisuuden lietsonnassa unohtui tavallisten työntekijöiden oikeus turvalliseen ja hyvinvoivaan työpaikkaan, myös muutoksen keskellä. Työterveyslaitoksen mukaan: "Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa".

Yliopistojen nykyinen kehitys on alkanut kääntää hyvinvointia pahoinvoinniksi. Rahoituksen leikkaus ajaa yliopistot vuosia kestävälle korpivaellukselle. Jo alkumetrien YT-neuvottelut kertovat mitä tuleman pitää. Tilanne on vaikea sekä irtisanottaville että työssään jatkaville. Ilmapiiriä saastuttaa myös kamppailu lopetettavista aloista ja tulevista huippualoista. Yliopistoja uhkaa muuttuminen petokalaorganisaatioiksi, joissa eloonjääminen edellyttää kiipeämistä ravintoketjun yläosaan ja heikompien surutonta syömistä. Luottamus ja työn ilo katoavat, eivätkä intonsa menettäneet tee huippusuorituksia.

Työhyvinvointi ei siis ole löysää puhetta, vaan toimintaa asiantuntijatyön tuottavuuden kovimmassa ytimessä. Erityisen tärkeää se on vaikeina aikoina. Tuottavuudesta huolestuneen hallituksen kannattaa ottaa asia vakavasti. Mahtaisiko yliopistojen ja tutkimuslaitosten työhyvinvoinnista olla uuden ministerikirjeen aiheeksi? Asiansa osaava johtaja toki huomioi asian muutenkin.

Pekka Pihlanto 02.11.2015
Ministerin kirjeestä päätellen meillä on varsin kokematon ja alaan perehtymätön opetusministeri. On typerää esittää yliopistoille, että vähemmällä voisi saada aikaan enemmän. Tunnetusti "hyvä ja halpa" eivät todellisuudessa kohtaa.

Jouni Kivistö-Rahnasto

Turvallisuustekniikan ja riskienhallinnan professori, Tampereen yliopisto, Professoriliiton puheenjohtaja

Kirjoitukset

Kuinka pitkään me jaksamme? 0Pieni kylä 0Taas ihmiset onnistuivat 1Emme hyväksy häirintää missään muodossa 0Artisti maksaa 0

Muut kirjoittajat

Kaikki on vinksin vonksin Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaLänsirannikon musta joulu 2Tarja NiemeläProphet of gloom Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaMuurahaisen omenakävely ja globaalit ongelmat Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenSuomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki 2Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopistojohtamista 90-luvun opein 4Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaOle mukava Leena KurkinenProfessorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen Heli RuokamoTarvitsemmeko uudenlaista johtajuutta? 1Jukka KekkonenMisinformation överallt! Vad kan universitetssamfundet göra? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiYritysyhteistyö – etu vai rasite? Aki MIkkolaDreaming of tenure in Finland? The Finnish Supreme Court says that you shouldn’t Petri Mäntysaari