Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.
2.11.2015Argumentum ad nauseam
"Argumentum ad nauseam (kirjaimellisesti "argumentointia pahoinvointiin saakka") merkitsee argumentointia asian toistamisella ilman uutta asiaa. Se kuuluu argumentointivirheisiin. Se yhdistyy usein sanahelinään sekä ignoratio elenchiin". Näin minua sivisti aina niin luotettava Wikipedia.
Moni jo arvaa, että opetusministerin kirje yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille on blogini motiivi. Olin rehellisesti sanottuna turhautunut lukiessani taas kerran nuo samat vanhat ennakkoluulot yliopistojen toiminnasta. Rahoitusleikkaukset jäivät sanahelinän taakse ja huomio kiinnitettiin historialliseen mahdollisuuteen tehdä vähemmälle enemmän. Ei kaikkein onnistunein kirje, mutta tekevälle sattuu ja keskustelua on syntynyt. Hyviä ajatuksia ovat esittäneet Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajat tiedotteessaan. He tuovat esiin myös kirjeen loukkaavan viestin yliopistojen työntekijöitä kohtaan.
Teoilla on seurauksensa ja niin myös ministerin kirjeellä. Suurimmaksi vaikutukseksi taitaa jäädä kirjeen aiheuttama pahoinvointi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työntekijöille. Kriisitietoisuuden lietsonnassa unohtui tavallisten työntekijöiden oikeus turvalliseen ja hyvinvoivaan työpaikkaan, myös muutoksen keskellä. Työterveyslaitoksen mukaan: "Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa".
Yliopistojen nykyinen kehitys on alkanut kääntää hyvinvointia pahoinvoinniksi. Rahoituksen leikkaus ajaa yliopistot vuosia kestävälle korpivaellukselle. Jo alkumetrien YT-neuvottelut kertovat mitä tuleman pitää. Tilanne on vaikea sekä irtisanottaville että työssään jatkaville. Ilmapiiriä saastuttaa myös kamppailu lopetettavista aloista ja tulevista huippualoista. Yliopistoja uhkaa muuttuminen petokalaorganisaatioiksi, joissa eloonjääminen edellyttää kiipeämistä ravintoketjun yläosaan ja heikompien surutonta syömistä. Luottamus ja työn ilo katoavat, eivätkä intonsa menettäneet tee huippusuorituksia.
Työhyvinvointi ei siis ole löysää puhetta, vaan toimintaa asiantuntijatyön tuottavuuden kovimmassa ytimessä. Erityisen tärkeää se on vaikeina aikoina. Tuottavuudesta huolestuneen hallituksen kannattaa ottaa asia vakavasti. Mahtaisiko yliopistojen ja tutkimuslaitosten työhyvinvoinnista olla uuden ministerikirjeen aiheeksi? Asiansa osaava johtaja toki huomioi asian muutenkin.
Pekka Pihlanto 02.11.2015
Ministerin kirjeestä päätellen meillä on varsin kokematon ja alaan perehtymätön opetusministeri. On typerää esittää yliopistoille, että vähemmällä voisi saada aikaan enemmän. Tunnetusti "hyvä ja halpa" eivät todellisuudessa kohtaa.
Jouni Kivistö-Rahnasto
Turvallisuustekniikan ja riskienhallinnan professori, Tampereen yliopisto, Professoriliiton puheenjohtaja
Kirjoitukset
Kuinka pitkään me jaksamme? 0Pieni kylä 0Taas ihmiset onnistuivat 1Emme hyväksy häirintää missään muodossa 0Artisti maksaa 0Muut kirjoittajat
Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaObjektiivisuus ja tenure track 3Tarja NiemeläTaking back control Howy JacobsOsaamisen huoltovarmuutta varmistamassa: tohtorikoulutus murroksessa Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaVäitöskirja tutkimuslaitoksissa oman työn ohella 3Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTieteen puolesta mutta ei ketään vastaan 5Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenKuka käyttää professoreihin työnantajan direktio-oikeutta? Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenJohtosäännöstä yliopistolakiin, hallitusohjelmatavoitteista kansainväliseen kilpailukykyyn Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenJämställdhetens språk Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiSoittakaa hiljempaa 1Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaLähi-, etä- vai hybridiprofessori? Teija LaitinenArkisto
- marraskuu, 2020 1
- elokuu, 2020 1
- kesäkuu, 2020 1
- tammikuu, 2020 1
- lokakuu, 2019 1
- toukokuu, 2019 1
- helmikuu, 2019 1
- lokakuu, 2018 1
- toukokuu, 2018 1
- maaliskuu, 2018 1
- joulukuu, 2017 1
- syyskuu, 2017 2
- huhtikuu, 2017 1
- tammikuu, 2017 1
- lokakuu, 2016 1
- kesäkuu, 2016 1
- maaliskuu, 2016 1
- tammikuu, 2016 1
- marraskuu, 2015 1
- syyskuu, 2015 1
- toukokuu, 2015 1
- maaliskuu, 2015 1
- tammikuu, 2015 1