Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

6.5.2019

Hallitusohjelman rakennustarvikkeet

Uusi eduskunta on valittu. Onnea kansanedustajille tulevaan työhön. Lämmin kiitos väistyville kansanedustajille tehdystä työstä. Suuri kiitos myös kaikille vaalia edeltäneisiin tiedekeskusteluihin osallistuneille ihmisille ja organisaatioille. Yliopistokenttä on ollut viestissään yhtenäinen: indeksi, vakaus, rahoituksen tasokorotus, hyvän työn ja opiskelun edellytykset.

Työ ei kuitenkaan ole näidenkään vaalien osalta valmis. Käsillä on hallituksen rakentaminen ja tärkeän hallitusohjelman kirjoittaminen. Ensimmäinen työvaihe on ollut hallitustunnustelija Rinteen kysymykset puolueille. Kysymyssarja 8 käsitteli osaamista, sivistystä ja innovaatioita – hyvä!  Sarjaan kuului neljä alakysymystä:

a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.

b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?

d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

Miten puolueet kysymyksiin vastasivat? Kysymys a. on yliopistoille erityisen tärkeä ja siihen puolueilta pyydettiin myös esitykset konkreettisista keinoista. Siksi tiivistin oheen puolueiden tähän teemaan antamat vastaukset. Myös kysymys c. tulee vaikuttamaan yliopistoihin tulevalla hallituskaudella merkittävästi.

Kannattaa tietenkin tutustua myös alkuperäisiin vastauksiin. Ne ovat aina tiivistelmää rikkaampia. Todelliset kannat ja neuvotteluvarat näkyvät usein siinä mitä jätetään sanomatta.

Annetut vastaukset mahdollistavat hyvän hallitusohjelman. Nyt on tilaa palauttaa tieteeseen perustuva osaaminen Suomen uudistumisen perustaksi. Kyse on tahdosta ja valinnasta.

Kaikki puolueet eivät kuitenkaan tule työskentelemään hallituksessa. Toivottavasti uusi hallitus huomioi myös oppositiossa vaikuttavien puolueiden hyvät ajatukset tutkimukseen perustuvan osaamisen kehittämisestä. Lisäksi kannattaa lukea huolella Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteiset tavoitteet.

Lopuksi tiivistelmä yhden liikkeen ja kahdeksan puolueen vastauksista alakysymykseen 8 a:

Liike Nyt kertoo päätöstensä syntyvän asiantuntijoiden, tutkitun tiedon ja nettiparlamentin dialogin tuloksena. Liike toteaa, että se ei pystynyt läpikäymään kysymyksiä annetussa aikataulussa.

Kristillisdemokraatit 

  • Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostettava aiempaa enemmän.

  • Teknologiset innovaatiot mahdollistavat ilmastonmuutokseen vaikuttamisen.

  • Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä on syvennettävä. Koulutuspaikkojen kohdentaminen kasvualoille ja työvoimapulasta kärsiville aloille.

  • Koulutuksessa on huomioitava alueelliset tarpeet.

  • Kasvualoja ovat digitalisaatio, puhdas teknologia, biotalous, automaatio, robotisaatio ja terveysteknologia.

  • Elinkeinoelämän kasvuun ja uudistumiseen tarvitaan vahvaa julkista panostusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

  • Tutkimustoimintaa on suunnattava entistä enemmän hyödyttämään pk- ja mikroyrittäjiä, kotimaisia kasvuyrityksiä sekä teollisuusyrityksien uudistumista.

Ruotsalainen kansanpuolue

  • Panostuksia tarvitaan tutkimukseen ja koulutukseen läpi koko opintopolun.

  • Tutkimus­ ja kehitystyöhön sekä innovaatioihin kohdistuvan julkisen ja yksityisen rahoituksen tulisi vuonna 2025 olla 4% bruttokansantuotteesta.

  • Kaikkien koulutusasteiden ja tutkimuksen perusrahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.

  • Lyhyen aikavälin projektien sijaan tarvitaan riittävä perusrahoitus. 

 

Vasemmistoliitto 

  • Suomen menestys nojaa korkeaan osaamiseen ja koko kansan sivistykseen.

  • Panostuksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla.

  • Tutkimus- ja kehitysresurssien vahvistaminen.

  • Tuntuvat panostukset tutkimus- ja kehitysmenoihin.

  • Suomen TKI-rahoitusta tulee kasvattaa selvästi. TKIE-menojen osuus 5% BKT:sta, josta julkisen rahoituksen osuus 1 %.

  • Korkeakoulujen rahoituksen indeksejä ei tule leikata tai jäädyttää seuraavalla vaalikaudella.

  • Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen tasoa tulee nostaa.

  • Korkeakoulujen rahoituksen painopistettä siirrettävä tulosrahoitteisesta ja kilpailutetusta rahoituksesta perusrahoituksen vahvistamiseen. (huom. tämä esitetty osana kysymystä 8 b).

  • Korkeakoulujen (erityisesti yliopistojen) sisäistä demokratiaa vahvistettava.

  • Yritystukijärjestelmää tulee uudistaa niin, että tuki kohdistuu enemmän uusien innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.

  • Ympäristölle haitallisten ja taloudellisesti tehottomien yritystukien karsiminen ja uudelleensuuntaaminen ensi hallituskaudella vähintään 500 miljoonan euron edestä.

Vihreät 

  • Kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen päiväkodista korkeakouluihin.

  • Koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus.

  • Miljardiluokan panostukset koulutukseen ja tutkimukseen.

  • Perusrahoituksen lisääminen kaikille koulutusasteille.

  • Indeksin palauttaminen korkeakoulujen rahoitukseen.

  • Suomi kansainvälistä osaamista houkutteleva maa. EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen poistaminen.

  • Tutkimusrahoituksen painopisteen siirtäminen lyhytjänteisestä, kilpaillusta rahoituksesta pitkäaikaisempaan rahoitukseen ja perustutkimuksen vahvistamiseen.

  • TKI-panostusten lisäämisen tiekartta, jossa tavoitteena on nostaa panostukset 4%:iin BKT:sta kahden vaalikauden aikana.

  • Suomen Akatemian myöntövaltuuksien ja Business Finlandin määrärahojen korottaminen.

  • Valtion tutkimuslaitoksille myönnettävä lisärahoitusta.

     

Keskusta 

  • Tuottavuus on kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin edellytys.

  • Toimet tuottavuuden vahvistamiseksi.

  • Yritysten uudistumisen tukeminen uusien ideoiden synnyttämisellä, levittämisellä ja hyödyntämisellä tuotannossa.

  • Suomen on investoitava houkuttelevaan liiketoimintaympäristöön: osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen koko maassa, entistä paremman TKI-ympäristö kehittäminen koko maahan sekä ennakoitavan ja vakaan verotusympäristön varmistaminen.

  • Yhteiskunnan vastuun korostuminen varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen kehittämisessä. Hyvä koulutus kaikille.

  • Toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut lähellä nuoria.

  • Paikasta ja ajasta riippumaton oppimisympäristö korkeakouluopintojen suorittamiseen.

  • Valmisteltava uusi rahoitusmalli jatkuvalle oppimiselle ja otettava käyttöön esimerkiksi osaamisturva, osaamisvakuutus tai osaamisseteli.

  • Oppilaitosten yhteistyön vahvistaminen yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

  • Julkiset ja yksityiset tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit nostettava 4% -BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

  • Yrityksille tarjottava ennakoitava ja vakaa näkymä julkisen TKI-rahoituksen kehittymisestä.

  • Erityisesti soveltavan tutkimuksen (Business Finland, VTT) vahvistaminen

  • Korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistaminen.

  • Yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen ja tutkimustulosten kaupallistamisen edistäminen.

  • Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen rahoitusta jatkettava.

  • Korkeakoulujen roolin kehittäminen alueellisten voimavarojen vahvistajina.

  • Innovaatiomyönteisen sääntelyn kehittäminen eri hallinnonaloilla sekä innovatiivisten julkisten hankintojen lisääminen.

 

Kokoomus 

  • Suomi maailman osaavin maa ja kaikki mukana.

  • Hyvät ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

  • Investoinnit koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen tärkeitä.

  • Suunnitelmallisen ohjelman käynnistäminen TKI-panosten nostamiseksi 4%:iin BKT:sta.

  • 300 miljoonan euron lisäpanostukset TKI-toimintaan alkavalla hallituskaudella.

  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vakaa perusrahoitus turvattava.

 

Perussuomalaiset 

  • osaaminen ja koulutus ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeä kansallinen ja kansainvälinen menestystekijä.

  • Viime vuosina kehitys on alkanut heiketä, minkä vuoksi tulee parantaa opetuksen ja koulutuksen perusasioita kaikilla oppiasteilla, huolehtia osaamistason saavuttamisesta ja tukea yksilöille ja Suomelle hyödyllisiä koulutusvalintoja.

  • Laadukkaalle perustutkimukselle ja opetukselle tulee taata riittävä ja vakaa rahoitus.

  • Painotettava sekä matemaattis-luonnontieteellistä ja teknillistä osaamista että aidosti sivistyksellistä oppia.

 

Sosiaalidemokraatit 

  • Suomen nykytilanne on huolestuttava, pudottu kansainvälisessä vertailussa.

  • Koulutus, tutkimus ja uudet innovaatiot Suomen menestyksen ja globaalin roolin perusta.

  • Kaikkien suomalaisten osaamistason nostaminen, koulutuksen tasa-arvon parantaminen sekä jatkuvan oppimisen kaikille mahdollistava yhteiskunta.

  • Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus.

  • Kilpailukyvyn perusta vahvat instituutiot ja luovat osaavat ihmiset sekä kaikkien täysimääräisen potentiaalin hyödyntäminen.

  • Viime vuosina kilpailukyvyn fokus ollut kustannuskilpailukyvyssä –  ei pitkäjänteisissä tutkimukseen perustuvissa investoinneissa osaamiseen, sivistykseen ja tutkimukseen.

  • Tarvitaan tulevaisuusinvestointeja vahvistamaan talouden ja työllisyyden kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä.

  • Tarvitaan tieteen kunnianpalautus ja kurssinmuutos.

  • Tutkimukseen ja tietoon perustuva Osaamispolku-tiekartta kohti 2030-luvun Suomea.

  • Kokonaisvaltainen suomalaisen osaamisen vahvistaminen koulutusketjulla.

  • Sivistys ja koulutus yhteiskunnan perustuksena, saumattomat koulutuspolut, yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet, globaalisti houkutteleva TKI-ympäristö, koulutuksen ja tieteen kunnianhimoisten tavoitteiden resursointi sekä tulevaisuuden muutosturva.

  • Panostaminen innovaatiovetoiseen kasvuun. Suomen oltava muuta kuin alihankintatalous.

  • Tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioiden kokonaisrahoitukseen kunnianhimoinen ja pidempiaikainen tavoite.

  • TKI-toiminta 4% BKT:sta vuonna 2030 vaatii kunnianhimoisia toimenpiteitä.

  • TKI-toiminnan hallinto tulee uudistaa.

  • Julkisten panostusten vipuvoiman käyttö kannustamaan yksityistä sektoria panostamaan TKI-toimintaan.

  • Innovaatiotoimintaa ohjaavan politiikan tulee olla pitkäjänteistä.

  • Julkisen TKI-rahoituksen johdonmukainen kasvattaminen.

  • Toimintamallit Suomen osuuden kasvattamiseksi Euroopan unionin TKI-rahoituksesta.