Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

2.11.2020

Kuinka pitkään me jaksamme?

Neljä vuotta sitten istuin Professoriliiton kokouksessa. Pohdimme Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikutuksia, pääasiassa merkitystä maailmantalouteen. Toki ajatuksia vaihdettiin myös presidenttiehdokkaiden persoonista. Itse edustin kantaa, jossa maailmanmarkkinat ovat liian suuret yhden ihmisen sekoitettavaksi. Ehdokas Trumpin tulevia tekoja arvioin niin, että hallinto ja talous ohjaavat jonkinlaiseen kohtuuteen. Sattuman voimalla osa ennustuksista toteutui ja loput kulkivat reilusti harhaan.

Donald Trumpin valinta presidentiksi tuntui epätodennäköisemmältä kuin vastaehdokkaana olleen Hillary Clintonin. Ei sitä kuitenkaan mahdottomana pidetty. Talouden osalta arviomme osuivat oikeaan, eikä Trumpin valinta aiheuttanut joissain spekuloinneissa esitettyä katastrofia. Itse asiassa kurssit ovat lyöneet ennätyksiä useissa pörsseissä. Ihmeellistä sinällään, vaikka käynnissä on monia tuoreita kauppakiistoja ja tunnelmat ovat yleisesti kireät. Isku talouteen tulikin pandemian muodossa ja se tulee vaikuttamaan myös tieteen edellytyksiin tulevina vuosina.

Tiedeyhteisöön ovat viime vuosina vaikuttaneet myös ns. totuuden jälkeisen ajan puheet. Tieteellistä tietoa on kiistetty ja Suomessakin tutkijoita vastaan on hyökätty ja aivan kotimaisin voimin. Ei meillä tilanne kuitenkaan ole huono. Valtaosa suomalaisista tutkitusti luottaa tieteeseen. Ehkä juuri siksi koulutus ja tutkimus ovat saaneet tärkeän roolin pandemian hoidossa ja siitä toipumisessa. Olisiko tässä myös yksi selitys sille, että toistaiseksi me suomalaiset olemme onnistuneet hyvin Covid-19 taudin hillitsemisessä.

Tämän viikon aikana siis tiedämme, ehkä, kuka on Yhdysvaltojen seuraava presidentti. Tieteen suuret ja pienet kysymykset eivät kuitenkaan katoa olipa valinta mikä tahansa. Ne odottavat edelleen ratkaisua ja sehän sopii meille tutkijoille hyvin. Olisi myös lapsellista kuvitella tieteeseen ja taiteeseen kohdistuvan hyökkäävän höpöpuheen loppuvan. Tiedeyhteisön työ jatkuu siis tälläkin tehtäväalueella.

Viime viikolla istuin saman toimikunnan kokouksessa pohtimassa samoja presidentillisiä kysymyksiä kuin neljä vuotta sitten. Nyt Yhdysvaltojen kansan valinta tuntui kuitenkin etäiseltä. Tieteellisessä ja taiteellisessa työssä oma yhteisö, toimeliaisuus, terveys ja hyvinvointi ovat lähempänä. Covid-19 tauti on ollut Suomen taakkana jo 8 kuukautta. Kuormaa lisää epävarmuus tautitilanteen jatkumisesta. Taudin aiheuttamat lisätyöt, muutokset sekä huoli omasta ja läheisten terveydestä sekä toimeentulosta vaikuttavat hitaasti jokaiseen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten henkilöstön uupumisesta on jo huolestuttavia merkkejä.

Pandemian aiheuttama kriisi ei hoidukaan pelkällä etäisyydellä, käsien pesulla ja suojamaskin käytöllä. Jokainen meistä voi esihenkilönä tai työntekijänä auttaa työyhteisöä jaksamaan paremmin. On kuitenkin työnantajan tehtävä selvittää työhön liittyvät vaarat ja haittatekijät ja poistaa ne sekä, jos se ei ole mahdollista, tehdä toimenpiteitä, joilla estetään terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvien seurausten syntyminen. Lain mukaan vaatimus koskee myös henkistä jaksamista. Nyt, kun meitä on nimenomaan kehotettu etätyöhön, pitää myös kotona tehtävän työn ongelmiin etsiä ratkaisut. Olisihan noloa, jos juuri yliopistot ja tutkimuslaitokset eivät pystyisi keksimään ja käyttöönottamaan parhaita ratkaisuita.

Jouni Kivistö-Rahnasto

Turvallisuustekniikan ja riskienhallinnan professori, Tampereen yliopisto, Professoriliiton puheenjohtaja

Kirjoitukset

Kuinka pitkään me jaksamme? 0Pieni kylä 0Taas ihmiset onnistuivat 1Emme hyväksy häirintää missään muodossa 0Artisti maksaa 0

Muut kirjoittajat

Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaObjektiivisuus ja tenure track 3Tarja NiemeläTaking back control Howy JacobsOsaamisen huoltovarmuutta varmistamassa: tohtorikoulutus murroksessa Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaVäitöskirja tutkimuslaitoksissa oman työn ohella 3Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTieteen puolesta mutta ei ketään vastaan 5Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenKuka käyttää professoreihin työnantajan direktio-oikeutta? Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenJohtosäännöstä yliopistolakiin, hallitusohjelmatavoitteista kansainväliseen kilpailukykyyn Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenJämställdhetens språk Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiSoittakaa hiljempaa 1Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaLähi-, etä- vai hybridiprofessori? Teija Laitinen