Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

24.8.2020

Pieni kylä

Hahmottelin blogin aiheeksi jotain muuta kuin koronaa. Epäonnistuin surkeasti, niin syvälle pandemia on mieleeni kaivautunut. Kevensin pettymystäni kuvittelemalla itseni gallialaiseen kylään. Siihen, jossa Asterix ja muut pelkäävät vain taivaan putoamista niskaansa. Koronan roolin sai tietenkin kylää uhkaava Rooman valtakunta.

Kuvittelin, kuinka torjuimme koronan ensimmäisen rynnistyksen puhtaalla voimalla, kuin gallialaiset konsanaan. Maaliskuun puolessa välissä maan hallitus ja presidentti totesivat Suomen olevan poikkeustilassa, jonka perusteella otettiin käyttöön valmiuslaki. Poikkeuksellisen voimakkaita toimenpiteitä toteutettiin, hoitoa tarvinneita hoidettiin, työ muutettiin vallitsevan poikkeustilan vaatimaan muotoon, virheitä tehtiin ja korjattiin. Taudin ensimmäinen aalto antoi periksi ja kansa pääsi kesän viettoon. Poikkeustoimia alettiin purkaa. Voitto kotiin, illalla suuret kyläjuhlat, jäämme odottamaan Rooman seuraavaa rynnistystä.

Huomaan viehtyneeni voittajan tarinaan. Yhtä hyvin olisin voinut kirjoittaa ihmisten peloista, yksinäisyydestä, läheisten menettämisestä, kalvavasta epävarmuudesta, lasten ja vanhusten hankalasta asemasta, kansainvälisen yhteisön epäonnistumisista, vastuussa olevien ankarasta paineesta, uuteen sopeutumisen vaikeudesta, yrittäjien ja taiteilijoiden ahdingosta, työnsä menettäneiden vaikeuksista, rokotenationalismin sikamaisuudesta, lainmukaisuudesta, oikeuksien suhteesta vastuuseen, taudin hoidon vaikeudesta, jne. Tiedän koronapandemian vakavuuden ja ymmärrän ratkaisuiden kiireen ja tärkeyden. En kuitenkaan kirjoita niistä, koska tiedän lukemattomien kollegoideni ratkovan näitäkin ongelmia ja luotan heidän työnsä tuloksiin.

Oma pohjoinen kylämme kohtaa koronan toisen aallon keväästä oppineena. Toimintaan ja päätöksentekoon on kerrottu haetun nopeutta ja ketteryyttä. Ehtyneitä varastoja kerrotaan täydennetyn. Kesällä vapautunutta juhlimista on tosin kritisoitu vastuuttomaksi, mutta ehkä sekin kääntyy syksyn myötä voitoksi, kun tarvitsemme henkisiä voimavaroja kriisin jatkuessa. Myös meille läheiset yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat tarkentaneet toimintatapojaan. Itse kuulun niihin, jotka arvostavat harkittua varovaisuutta. Tuntuu hyvältä työskennellä tässä yhteisössä. Se ei kuitenkaan poista huoltani henkilöstön ja opiskelijoiden jaksamisesta. Kuvitellaanpa, millaista on muuttaa uudelle paikkakunnalle, tyhjään asuntoon ja etäopintojen ääreen. Yliopistot tekevät varmasti parhaansa erityisesti uusien opiskelijoiden ottamiseksi yhteisön jäseneksi.

Sarjakuvan tarinassa Gallialaisen kylän turvana oli tietäjä Akvavitixin valmistama taikajuoma, joka antoi asukkaille yli-inhimilliset voimat. Rooman valtakunta ei siksi koskaan oikeasti uhannut kylää valloituksella. Korona taas on iskenyt maailmalla kovaa, eikä meillä ole sarjakuvan taikajuomaa turvanamme. Ehkä vertailuni on muutenkin väärin, kärsiväthän roomalaiset oikeassa historiassaan vakavista kulkutaudeista valtakuntansa laajenemisen seurauksena. Tiede ei kuitenkaan ole koronan edessä ollut toimeton. Viruksen aiheuttaman taudin hoitoa on kehittynyt paljon ja rokotteita kehitetään.

Tiedämme myös paremmin, miten tauti leviää ja miten sen leviämistä voidaan estää. Taudin torjuntaan ei tarvita lääketieteen syvällisiä opintoja, vaan jokainen voi välttää turhaa matkustamista, pitää huolta käsi- ja yskimishygieniastaan ja välttää lähikontakteja. Siellä missä ei voi pitää riittävää etäisyyttä, olemme kohteliaita ja suojelemme toisia käyttämällä kasvomaskia. Minusta tämä on aika vähän pyydetty.

Jouni Kivistö-Rahnasto

Turvallisuustekniikan ja riskienhallinnan professori, Tampereen yliopisto, Professoriliiton puheenjohtaja

Kirjoitukset

Kuinka pitkään me jaksamme? 0Pieni kylä 0Taas ihmiset onnistuivat 1Emme hyväksy häirintää missään muodossa 0Artisti maksaa 0

Muut kirjoittajat

Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaTKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Tarja NiemeläThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenJohtosäännöstä yliopistolakiin, hallitusohjelmatavoitteista kansainväliseen kilpailukykyyn Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija Laitinen