Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Jukka 'Jups' Heikkilä

Tietojärjestelmätieteen professori, Turun yliopisto. Professoriliiton hallituksen puheenjohtaja 2021-

4.6.2021

Kuu taivaalta – jääkö 4%:n TKI BKT-osuus haaveeksi?

 Kehysriihestä tulikin kehysmolski ja siinä rytinässä unohtuivat hallituspuolueilta lupaukset TKI:n nostamisesta kilpailijamaiden tasolle. Vuonna 2023 alkavat leikkaukset eivät vie meitä rahtuakaan lähemmäs tavoitetta ja pahimmassa tapauksessa annetaan vuosien etumatka naapureille ja kilpailijamaille. Alla norjalaisten keräämät luvut Pohjoismaiden TKI:n kehityksestä (Steine, 2021).

 

TKI-rahoituksen lisäksi investoinnit hiipuvat. Jälkimmäiset koostuvat meillä edelleen enimmäkseen suurista rakennus-, kone- ja laiteinvestoinneista välituotannontekijöihin, ja hallitusohjelmassa sovituilla tuplapoistoilla yritetään kiihdyttää koneiden ja laitteiden uusintaa, mutta eipä tuo ole mainittavasti auttanut. Menestys ja kyky investoida Suomessa on suunnattu olemassa olevan teollisuuden pönkittämiseen suorilla yritystuilla Euroopan ennätystasolle noussein vientitakauksin ja -vakuuksin ja enenevässä määrin käyttöpääoma-avustuksin. Pelko siitä, että nykyiset toimijat vievät toimintansa muualle, on suuri, ja että tästä kaikesta seuraisi romahdus ja investointilama, on vältettävä mihin hintaan hyvänsä. 

Näin Suomessa, vaikka jo aikaa sitten on tunnistettu modernin yhteiskunnan kasvun takana olevan aineettomat henkiseen pääomaan koulutuksella ja tutkimuksella tehdyt investoinnit ja niiden hyödyntämisen palveluina ja tietotuotteina (mm. Pohjola, 2020). Proffa Pohjolan selvityksestä käy ilmi, että

”Kun tietotekniikka ja digitalisaatio ovat korvanneet sähkövoiman ja polttomoottorin uutena yleiskäyttöisenä teknologiana, on investointien painopiste siirtynyt koneista, laitteista ja rakennuksista tietokoneisiin, ohjelmistoihin ja tietokantoihin. Jos teknologian kehityksen odotetaan syystä tai toisesta hidastuvan, seurauksena on että myös investoinnit vähenevät.” (Pohjola, 2020, s. 13).

Teknologian kehittäminen ja käyttö vetää investointeja eikä toisin päin! Ja se edellyttää TKI-panostuksia, jos joku.

Ja mitä tästä seuraa? Kun katsomme peruutuspeiliin, sivuille ja vähän eteenkin, niin Suomi on muihin maihin verrattuna alisuoriutuja - kansantalous ei kasva naapurimaiden tahtiin. BKT:n kasvulla on suora korrelaatio TKI-leikkauksiin, vaikka kausaliteetin kiistäisikin. Aihetodisteita Pohjoismaista ja EU:n veturimaista löytyy: Ruotsi ilmoitti investoivansa lähivuosina toista miljardia tutkimusrahoitukseen ja tähän mennessä Saksa ja sen osavaltiot ovat tehneet miljardien satsauksen tekoälyn kehittämiseen. Ja nämä suuntautuvat palveluihin, henkiseen pääomaan, sekä tieto- ja kulttuurituotteiden laajamittaisempaan hyödyntämiseen. Kontrasti Suomen julkisen talouden suunnitelman aivoituksiin on räikeä ja 4%:n TKI:n BKT-osuus loistaa siinä poissaolollaan.

Kehysmolskin leikkaukset olivat määräänsä pahempi tyrmäys, vaikka niitä sitten tulisikin takaisin SITRAn varojen pääomituksella yliopistoille ja EU:n elpymispaketista Akatemialle ja Business Finlandille. Vähemmälle huomiolle jäävät pitkäkestoiset veikkausvoittovarojen hiipumiset tieteen ja kulttuurin tueksi, sillä lähivuosien kompensaation jälkeen ne ajetaan alas poliittisin päätöksin. Niitäkin suurempi poliittinen päätös on hallitusohjelmaan sovittu yleishyödyllisten yhteisöjen lähdevero, joka pienentää suoraan esimerkiksi tutkimukselle tärkeiden säätiöiden sijoitusten tulorahoitusta. Jo viiden prosentin lähdevero sijoitustuotoille (kulujen pysyessä entisellään) pienentää tutkimukseen käytettävissä apurahoitusta 1500-1700 htv:tta - joka vuosi.

Tutkimussektorin on oltava nyt hereillä: ministeriöissä tunnustetaan tarve nostaa TKI-rahoitusta 4%:n tasolle yritysten ja julkishallinnon yhteisponnistuksin. Tästä käyköön esimerkkinä työelämäprofessori, ex-VM kansliapäällikön Martti Hetemäen pohdiskeluna yritysten TKI-vähennysten huomattavana lisäämisenä (Raeste, 2021) tai kannustavampaan korkeakoulusektorin aineettomien oikeuksien politiikkaan pyrkimiseen (Takalo ym, 2021) – asia, jota Professoriliitto on jo viitisen vuotta pitänyt esillä aktiivisesti myös tutkimuksen vapauden turvana. Yliopistojen pääomien vahvistamista lahjoitusten verovapaudella ja vastinrahoituksella on syytä jatkaa vielä ensi vuoden jälkeenkin, sillä niin pitkävaikutteisista asioista tässä puhutaan.

Maan hallitus asettaa toivonsa ensijaisesti pian perustettavaan parlamentaariseen työryhmään, jonka tehtävänä on keksiä, miten kuuhun kurkotettaisiin. Professoriliitto on siinä valmis auttamaan – enkä usko muidenkaan yliopistolaisten ja korkeakoulusektorin haluavan jäädä sivustakatsojiksi saati sitten poliitikkojen pyrkivän tahallaan hupeloijiksi.

”Elämme teknologian ja talouden murrosta, jollaisia koetaan vain kerran vuosisadassa. Mahdollisuudet elintason ja hyvinvoinnin kasvattamiseen ovat siksi vähintään yhtä hyvät kuin Suomen teollistuessa sata vuotta sitten. Keinot ovat samat kuin ennenkin: investoiminen koulutukseen ja uuteen teknologiaan sekä sääntelynpurkaminen ja kilpailun edistäminen. Kaikki sellaiset toimet ovat perusteltuja, jotka tukevat uusien ideoiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä ja jotka edistävät tuotannollisten voimavarojen siirtymistä taantuvilta kasvaville toimialoille. Talouden uudet muutosvoimat olisi osattava käyttää tälläkin kertaa hyväksi.” (Pohjola, 2020, s.15)

 

Lähteet:

Pohjola, M., (2020). ”Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus – Suomi kansainvälisessä vertailussa”, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 2020:5. 72 sivua. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-492-1.

Raeste, J.-P. (2021) ” Martti Hetemäki: Suomesta puuttuu yksi keskeinen yritysten verokannustin, ja puute voi selittää Suomen heikkoa kasvua”, Helsingin Sanomat, 1.6.2021. https://www.hs.fi/talous/art-2000008016429.html.

Steine, F.S., (2021). ”NIFU-insight no. 9 – 2020”, Nordisk institutt for studier av innovasjon, forskning og utdanning, 5 sivua. Uutiskirjeen verkkoversio englanniksi 1.6.2021, https://www.nifu.no/en/statistics-indicators/nordic-rd-statistics/nordic-rd-statistics/

Takalo, T., Hyytinen A., Stevenson A., (2021). ”Teollisoikeuksien kansantaloudellinen merkitys ja arvon määrittely”, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:13, 34 sivua. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-089-9.