Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Jukka 'Jups' Heikkilä

Tietojärjestelmätieteen professori, Turun yliopisto. Professoriliiton hallituksen puheenjohtaja 2021-

2.3.2021

Oheisvaurioista ja niiden korjaamisesta

Nuorena kauppatieteilijän ituna pakotin itseni vastentahtoisesti kuuntelemaan jonkun Ormalan, virkamiehen, juttua perustettavasta Tekesistä. Luento innostikin kohti tutkijanuraa, kun silloiselle kuivahkolle kauppatieteellistä alaa vaivanneelle poikkileikkaus tilastotutkimukselle olikin vaihtoehto – tehdä yhdessä tekniikan tutkijoiden kanssa merkityksellistä teknologian kehittämistä yritysten kanssa.  

Liki neljännesvuosisata myöhemmin jo meritoituneelle tuli eteen pitemmälle jalostettu TKI-kehitelmä  – Strategisen huippuosaamisen keskittymä, SHOK – jossa tutkimuksella pitäisi tukea lupaavien tekniikoiden kehittämistä kilpailukykyisiksi konsepteiksi ja tuotteiksi jopa yli toimialarajojen, joten porukan tuli myös liikkua, ainakin post docien. Epäilyksiä oli: Mitähän se korkealaatuinen tarkoittaisi, kuppaisivatko yritykset nohevimmat tutkijat tiimeistämme, ja miten tempoilevaa tutkimuksesta tulisikaan? No, löysin itseni neuvottelemassa, SHOK-yhtiöiden osakkeita merkitsemässä ja kirjoittamassa ensimmäisiä SHOKien tutkimusagendoja, jälkimmäisiä tosin vähän huonolla menestyksellä. Alkushokkien jälkeen yhteistyö alkoi sujua, löysimme roolimme ja arvostimme toistemme ydinosaamista. Merkittäviäkin innovaatioita ja ainakin mukiinmeneviä semi-huipputieteellisiä tuloksia syntyi, jotka kantavat tutkimusta vieläkin. Yhteistyössä luovittiin ja ajoittain nokkelillakin järjestelyillä, saatiin tutkimustulosten julkaisemiselle aikaa. Yrityksiin saattoi ottaa yhteyttä milloin vain hyvän idean ilmaantuessa ja päinvastoin. Toiminta oli aika mutkatonta sosiaalisen pääoman ja osaamisen kerryttyä.

Epäusko olikin suuri toukokuussa 2015 uuden hallitusohjelman tultua julki, jossa SHOKit ajettiin alas. SHOKit mm. yhteistyötä lujittavinen Post Doc -vaihtotutkijajärjestelyineen oli EU:ssa noteerattu esimerkkilliseksi kansalliseksi innovaatioalustaksi (EU:n Joint Technology Initiative, JTI). Epäusko muuttui tyrmistykseksi, kun TKI-rahoitus suunnattiin suoriin yritystukiin. Tämä vetäisi yritysyhteistyöltä maton alta ja (vähintään) puolitti teknillis-kaupallisen TKI-tutkimuksen rahoituksen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. 

Muutos vaikutti siis erityisesti teknillisillä ja osin kauppatieteellisillä alueilla. He rynnivät samoille rahoituslähteille, lähinnä akatemiaan ja H2020-ohjelmaan. Kriittisessä vaiheessa Akatemian rahoitusta lisättiin: täysin uutta rahoitusta tuli yliopistojen profiloitumiseen, tutkimusinfrastruktuureihin ja lippulaivaohjelmaan. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkomiseen perustettiin Strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka rahoitus otettiin yliopistojen aiemmasta rahoituksesta hakemuksin kilpailtavaksi. Nämä yhdessä paransivat perustutkimuksen niukkenevaa rahoitusta - niukkenevaa, sillä reaalisesti tutkimusrahoitus jatkoi pienenemistään. Sen varjoon jäi muhimaan oheisvahingot, joitten laajuus on paljastunut vasta myöhemmin. Ensinnäkin, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävä tutkimus alkoi erkaantua suomalaisten yritysten TKI-toiminnasta, toiseksi TKI-yhteistyön sosiaalinen pääoma alkoi rapautua ja yhteistyörakenteet purkautua, kolmanneksi rahoituksen haku- ja vaihtoehtoiskustannukset kasvoivat entisestään, ja lopuksi kisälliosaaminenkin hupeni satojen diplomitöiden ja pro gradujen jäätyä tekemättä yritysyhteistyössä.

Erkaantuminen näkyy hyvin oheisesta kuviosta (tiedot kerätty SA:n ja Tekesin/BF:n vuosikertomuksista ja tilastoista). 

Tänään on helppo sanoa, että järjestelmän purku oli virhe (mm. Ormala, 2019), joka on kiihdyttänyt yhteistyön hiipumista (Koski ym., 2021). Ongelma on laajasti noteerattu ja korjaussarjat jo kehitelty: Professoriliiton vaaliohjelmassa esitettiin tutkimusyhteistyössä tehtävien tuotekehitysinvestointien verovähennyskelpoisuutta. Tämä toteutuikin uuden hallituksen myötä määräaikaisena. OKM aloitti kumppanuusmallin uudistamisen, jonka kokeilut ovat käynnissä. Business Finland on käynnistänyt Veturiyrityksistä vipuvoimaa suuren suosion saaneet klusterihankkeet 2020. 

Teollisuudessa ja kaupan alalla on laaja konsensus siitä, että yhteistutkimusrahoitusta on lisättävä. Varat tulevaisuuden rakentamiseen on saatavissa EU:n elvytyspaketista, EU:n budjetista, alle nollakorkoisilta lainamarkkinoilta ja jo olemassa olevia instrumentteja uudelleen suuntaamalla. Kuten alla oleva TKI-rahoituksen rahoituskuvio osoittaa, rahasta tämän ei pitäisi nyt jäädä kiinni. 

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa, Tilastokeskus. 25.2.2021

Samalla näyttää, että Suomen akatemian rahoitus vähenee, vaikka vuodesta toiseen suurin osa erinomaisista hakemuksista jää rahoittamatta. Ei nyt hupeloida tätä vaan hoidetaan TKI-rahoitus kuntoon ja pidetään samalla huoli jo pienelle kasvu-uralle saadun SA:n rahoituksen kasvusta, yhdessä kohti 4%:n BKT-osuutta.