Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

2.6.2022

Professoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys

Strategia, mikä se on? Lyhyesti sanottuna kyseessä on suunnitelma, jolla pyritään tavoitteeseen. Strategioilla on kestopulmansa: käytännön toteutus erkanee suunnitelluista toimenpiteistä ja organisaatiot juuttuvat toimimattomaan strategiaan. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii yleensä muutoksia toimintatapoihin ja resursseihin, ja kun tekijöiden ja strategien näkemys poikkeaa toisistaan, kohdataan muutosvastarintaa. Strateginen muutos vaatiikin uudelleenorientoitumista, oppimista ja investointeja. Strateginen kyvykkyys puolestaan tarkoittaa niitä tunnistettuja sekä piileviä kykyjä ja resursseja, joilla ihmiset panevat strategian käytäntöön ja korjaavat sitä. Puutteet kyvyissä ovat toteutuksen esteenä, ja kyvykkyyksien lisääminen vaatii motivaatiota. Motivaatio nousee puolestaan siitä, että tietää, miksi jotakin tavoitellaan ja miksi tavoitteeseen kannattaa pyrkiä – strategialla pitää olla siis paitsi tarkoitus myös merkitystä.

Tämän kirjoituksen otsikko tiivistää keskeisen syyn, mission, jota varten Professoriliitto on ollut ja jota varten se on tulevaisuudessakin olemassa. Viime vuosien resurssikurimuksesta on pyristelty eroon, ja nyt yliopistolaisten pitäisi tarttua tilaisuuteen, päästää kykynsä irti ja nostaa entisestään suomalaisen tieteen ja koulutuksen laatua. Laadukkaan tieteen ja koulutuksen avulla ympäristöongelmien seurauksia, digitalisaation mahdollisuuksia ja yhteiskunnallisia muutoksia voidaan hallita. Toimintaa ei voida kuitenkaan suunnitella ainoastaan mission perusteella. Tarvitaan strategia, jolla priorisoidaan ja resursoidaan toimintasuunnitelmaan nostettavat ja toteutettavat asiat. Strategiset tavoitteet nousevat moniäänisestä strategiatyöstä, jonka avulla ennakoidaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia. Strategiassa kirjoitetaan auki se, mihin liitto kiinnittää huomiota ja kohdentaa resurssinsa, kun se edistää tutkimuksen ja opetuksen vapautta sekä sivistystä.

Miten liitto on päätynyt strategisiin tavoitteisiinsa? Liitossa haluttiin analysoida laajemminkin tieteen, taiteen ja sivistyksen toimintaympäristöä, ja siksi reflektoitiin mennyttä ja nykyistä sekä hyödynnettiin tulevaisuuteen suuntautuvaa skenaariotyöskentelyä. Valmisteluryhmässä pohdittiin aluksi laveasti heikkouksia ja vahvuuksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia, sitten löydöksiä käsiteltiin paikallisosastoissa ja lopuksi hallituksessa. Tuloksista syntyi alustavia skenaarioita: ei-toivottu ja toivottu tulevaisuus sekä rakenneskenaario, jonka perusteella tunnistettiin strategian merkitykselliset, vaikuttavat ja riippuvat tekijät. Näitä tekijöitä käytettiin pohdittaessa, miten liiton tulisi reagoida muutosvoimiin ja -tilanteisiin, jotka nousivat esille satojen jäsenten ja kymmenien sidosryhmäläisten vastauksiin perustuneessa tulevaisuusselvityksessä (Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, 2021).

Mahdollisia toimenpiteitä tarkasteltiin edelleen suhteessa liiton voimassa oleviin tavoitteisiin ja resursseihin. Suomen yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimintaympäristössä on tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka liittyvät rahoitukseen (erityisesti kansalliseen rahoitukseen), työn virtualisoitumiseen ja henkilöstön kansainvälistymiseen, työsuhteiden ehtoihin ja henkilöstöpolitiikkaan sekä sujuvan työn edellytyksiin. Muutosten näkyväksi tekemisessä ja niiden mukanaan tuomien haasteiden ratkomisessa professorikunnalla on yliopistojen johdon ja muiden henkilöstöryhmien kanssa erityinen rooli ja sen mukanaan tuoma vastuu. Toimenpiteet tulee ajoittaa ja kohdentaa siten, että missio ja yliopistolaki toteutuvat. Professoriliiton tärkeimmät pyrkimykset liittyvät tieteellisen ja taiteellisen toiminnan olosuhteiden parantamiseen, kollegiaaliseen yhteistyöhön ja tukeen sekä professorikunnan edunvalvontaan.

Professoriliiton valtuusto hyväksyi liiton uusitun strategian marraskuussa 2021 (Professoriliitto, 2021). Lisäksi valtuusto on päättänyt esittää liiton kokoukselle hallituksen ja puheenjohtajiston laajennusta. Yliopistojen toiminta erilaistuu, joten jäsenistön äänen pitää kuulua hallituksessa entistä monipuolisemmin. Tiedon on tärkeää kulkea paikallisosastojen, toimiston ja hallituksen välillä molempiin suuntiin, ja vertaistuen tulee vahvistua luottamushenkilöverkostossa. Kansainvälinen yhteistyö ja paikallistoiminnan kansainvälistyminen syvenee jatkossa. Professorin urapolun alkuvaiheissa olevien määrä nousee Suomessa, kun tieteen ja koulutuksen merkitys kasvaa kautta maailman ja työsuhteisiin tulee variaatiota. Siksi onkin jo jonkin aikaa ollut tarve lisätä liiton toimistoon työsuhdeneuvontaa ja puheenjohtajiston (tai hallituksen) kykyä osallistua kansainväliseen toimintaan.

Strategia ei tietenkään ole kiveen hakattu; kyseessähän on suunnitelma, joka auttaa tavoitteiden priorisoinnissa ja toteuttamisessa. Professoriliiton strategia pannaan toimeksi vuotuisilla toimintasuunnitelmilla. Strategian ja sen tavoitteiden seuranta ja arviointi perustuvat toimintasuunnitelman seurantaan. Strategiaa voidaan muuttaa puheenjohtajiston ja hallituksen kautta, ja strategiasta tai toimintasuunnitelmasta poikkeaminen on hallituksen toimivallassa ja vastuulla.

Tähän sopii vielä sananen antistrategiasta: strategia on kallellaan positiiviseen, siihen, mikä on lausuttu ja päätetty tehdä. Strategia auttaa myös olennaiseen keskittymisessä. Edellä mainittu on samalla strategian heikkous, sillä yhtä tärkeää on pitää silmällä sitä, mitä strategian ulkopuolella tapahtuu. Tämä on erityisen tärkeää Professoriliiton tapaiselle laajasti yhteiskuntaan verkottuneelle toimijalle. On siis oleellista lukea, mitä strategiasta on jätetty pois ja mihin ei toimintasuunnitelmassa ryhdytä. Strategia auttaakin parhaimmillaan pitämään silmällä heikkoja signaaleja muutoksista ja asioista, joiden ei voi antaa uinua tai mennä ohi, vaan joihin pitää tarvittaessa puuttua ja jotka tulee nostaa strategiatyöhön ja toimenpidesuunnitelmiin. Näin on menetelty tekijänoikeuslain uudistuksessa. Strategiatyöskentelystä kummunneita lisäselvityksiä ovat puolestaan kartoitus eri maiden tavoista päättää tiedepolitiikasta (Aula Research, 2022), yliopistojen johtosääntöjen vertailu todetun demokratiavajeen paikkaamisessa (Stenvall, 2022) sekä kokemuksia johtosääntöjen soveltuvuudesta yliopistojen johtamisessa (tekeillä).

Kuten aina, tällaisen luovan prosessin tekevät ihmiset. Keskeinen rooli liiton strategiatyössä on ollut moniäänisellä jäsenistöllä ja sidosryhmillä. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijaryhmä Sanna Ahvenharjun johdolla toi jäsenistön ja sidosryhmien näkökulmat mukaan strategiatyöhön. Liiton hallitus on kokoontunut aiheen tiimoilta iltakouluihin ja työpajoihin, paikallisosastot ovat nostaneet yliopistokohtaisia vahvuuksiaan ja haasteitaan strategiaan. Strategiatyötä ohjasi ja koordinoi allekirjoittaneen vetämä työryhmä: varapuheenjohtaja Eeva Moilanen, hallituksen jäsen Teija Laitinen, toiminnanjohtaja Tarja Niemelä ja järjestöpäällikkö Raija Pyykkö. Professori Jan-Erik Johansson Tampereen yliopistosta ja muutamat asiaan vihkiytyneet harmaat eminenssit sparrasivat, säestivät ja rajasivat työtä. Kiitän nöyrimmin arvokkaita ajatuksiaan esille tuoneita ja asialle vihkiytyneitä strategiaprosessin lopputuloksen luomisessa. Aika näyttää, kuinka osaamme strategiamme avulla edistää tutkimuksen ja opetuksen vapautta sekä sivistystä – tarkkana seuraten ja herkästi reagoiden.


Lähteet:

Aula Research, (2022). Selvitys tiedepolitiikan parhaista käytännöistä. Painossa.

Professoriliitto, (2021). Tieteen, taiteen ja sivistyksen puolesta. Professoriliiton strategia vuoteen 2026, 6 sivua. Strategia Professoriliiton verkkosivuilla (pdf)

Stenvall, J., (2022). Selvitys yliopistojen johtosäännöistä ja niiden vaikutuksista professoreiden vaikutusmahdollisuuksiin ja toimintaan – kirjallinen analyysi. 26 sivua. Selvitys Professoriliiton verkkosivuilla (pdf)

Ahvenharju, S., Villman, T., Saarimaa R., Taylor, A., Suomalainen, K-M., Granlund, M., Sivonen, R., Witoon S. & Nguyen, H., (2021). Tiedolla tulevaisuuteen: Selvitys tutkimuksen, korkeakoulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tulevaisuuden ilmiöistä ja muutostekijöistä. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, 46 sivua. TUTU eJULKAISUJA 2021 ISBN 978-952-249-564-8, ISSN 1797-1322, saatavilla. Tiedolla tulevaisuuteen selvitys Professoriliiton verkkosivuilla (pdf)

Muut kirjoittajat

Kaikki on vinksin vonksin Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaTKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Tarja NiemeläThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaOle mukava Leena KurkinenAkateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiYritysyhteistyö – etu vai rasite? Aki MIkkolaDreaming of tenure in Finland? The Finnish Supreme Court says that you shouldn’t Petri MäntysaariProfessorin urapolulle ja polulta pois 3Taina RantanenSanat, teot ja tiedolla hallinta Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 1Hannu Vartiainen