Professor i marinbiologi, Åbo Akademi

Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

17.3.2022

Suunnitelmat täytäntöön: Kasvua, tuottavuutta ja yhteiskuntarauhaa nostamalla TKI-panostukset neljään prosenttiin

Toin Acatiimin pääkirjoituksessa 7.2.2022 esille TKI-rahoituksen nostosta saavutetun parlamentaarisen konsensuksen ja yritysten lupauksen vastinerahoituksesta. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorahoituksen kasvun hidasteena ovat – kuten aina – muut kohteet, johon varoja voi käyttää: päällimmäisenä hyvinvointipalveluiden hallinnon ja järjestelmien uudelleenorganisointi, puhumattakaan nyt kiireelliseksi nousseesta tarpeesta parantaa puolustuskykyä. Tämän vaakakupin käyttökohteet ensisijaisesti lisäävät julkisia menoja. Pohdinkin tässä kirjoituksessa, voisiko TKI-rahoituksen lisäämisestä seurata tuiki tarpeellisia lisätuloja kansantalouteen. Otan vapauden kirjoittaa pitkästi ja toivottavasti viimeisen kerran TKI-rahoituksesta. 

Miksi nimenomaan TKI-rahoitus? 

Lähtökohtaisesti meillä Suomessa on luonnonvaroja rajatusti ja väkeä vähänlaisesti, nekin joidenkin mielestä tuottamattomassa käytössä. On tullut tavaksi korostaa osaamisen ja tutkitun tiedon sekä vakaan yhteiskunnan roolia uusien keksintöjen synnyssä, osuvien palveluiden luonnissa, tuotteistamisessa sekä kansainvälisille markkinoille suunnatussa liiketoiminnassa (VN, 2021). Mutta 2010-luvun TKI-leikkausten haitat kertyvät viiveellä, vieläkin. Ne näkyvät työvoimapulana ja osaamiskapeikkoina, joiden seurauksena innovaatiot eivät synny samaa tahtia kuin länsinaapureissa. Tuottavuus ei parane, kun takerrutaan vanhoihin konsteihin: tilastojen mukaan työn tuottavuus on kasvanut, mutta kokonaistuottavuus ei – investoidun pääoman hyödyntäminen on tehotonta joko taitamattoman käytön tai vääränlaisen hajauttamisen vuoksi.

Eikä tässä vielä kaikki: tuottavuusongelma korostuu yhteisvaluutan olosuhteissa, sillä ilman työllisyyden ja/tai tuottavuuden lisäystä kansantalous ei kasva eikä jaettavaa tule lisää, vaan investoinnit suuntautuvat muualle. Lähitulevaisuudessa myös väestön vanheneminen supistaa työvoimaa. Mitä jää siis jäljelle ‘kakun kasvattamiseen’? Tuotannontekijät on saatava tehokkaampaan käyttöön. Uusia toimintatapoja on myös kehitettävä energiatehokkaiksi, resursseja ja ympäristöä säästäviksi ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisiksi. Innovaatiot vaativat syntyäkseen varoja paitsi TKI:hin, myös uusinvestointeja Suomeen; siis suomalaisiin tai Suomessa toimiviin yrityksiin (OECD, 2021) ja niiden toimintaedellytyksiin. Tulevaisuudessa suomalaisen toimintaympäristön on oltava vakaa ja uskottava. Täällä pitää olla hyvä tutkia ja luoda osaamiseen perustuvia kestäviä ja vastuullisia ratkaisuja, joihin on turvallista ja kannattavaa investoida. Tähän on tähdännyt Visio 2030 -työ, josta otsikossa mainittu neljän prosentin tavoite kumpuaa (VN, 2021a). 

Mikä konsensus? 

Parlamentaarinen TKI-työryhmä antaa puolestaan askelmerkit TKI-rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (VN, 2021b). Siksi on tärkeää tarkastella työryhmän raportin sisältöä tarkemmin – onko se vain innovaatiohumppaa tutkimuksen valjastamiseksi kaupallisiin tarkoituksiin? Mielestäni ei, mutta päättele itse: 

Ensinnäkin raportti esittelee TKI-järjestelmän kehittämisen kymmenen periaatelinjausta, joita noudattaen poliitikot, virkamiehet, tutkijat ja yritykset sitoutuvat tavoitteen saavuttamiseen. Jokaisen tutkijan on syytä tutkiskella niitä tykönään: Olisitko omassa roolissasi valmis työskentelemään kestävän kehityksen puolesta? Haluaisitko viedä ajatuksiasi edelleen yhdessä kehitettäviksi ja hyödynnettäviksi? 

Oheiset periaatteelliset linjaukset ovat siksi tärkeitä, että tutkimuksen hyöty ei synny käskien, vaan uteliaisuudesta, yhteistyöstä ja kimuranttien ongelmien sivistyneestä ja yhteiskunnalliset muutokset huomioivasta ratkaisemisesta. Tiivistys ja kursivoinnit allekirjoittaneen. 

Kymmenen periaatelinjausta 

  1. TKI-rahoituksen ja -politiikan pitää olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Tätä erityisesti akateemiset ammattilaiset ja työantajat ovat korostaneet viime vuosina.

  2. Rahoituksen nostoa perustellaan tavoittelemalla vipuvaikutuksia: julkiset TKI-lisäykset houkuttelevat kaksinkertaiset yritysinvestoinnit. Toisaalta lisätään TKI-verovähennyksiä ja toisaalta parannetaan edelleen innovatiivisen yritystoiminnan edellytyksiä. Suomessa TKI-verovähennysten käyttö on ollut vähäistä, innovatiivinen yritystoiminta puolestaan jatkuvassa kasvussa. 

  3. Pyritään kokonaisvaltaiseen rahoituksen nostoon siten, että huomioidaan keksivän ‘uteliaisuustutkimuksen’ rooli ja vältetään kaikessa tutkimus- ja kehitystoiminnassa siiloutumista, jotta virikkeet ja ideat saadaan koulutuksen, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan käyttöön kestävää kehitystä edistäen. 

  4. Rahoitusta nostettaessa tunnustetaan tieteen vapaus sekä tutkimuksen ja koulutuksen laadun merkitys. Sivistysyliopistot ovat TKI-järjestelmän ytimessä. Korkealaatuinen TKI-toiminta ja koulutus uudistavat, kasvattavat ja houkuttelevat osaamispääomaa yhteiskunnan hyväksi kunnioittaen tieteen vapautta ja yliopistojen autonomiaa. 

  5. Vaikuttavuus syntyy paitsi laadukkaan tutkimuksen ja kehitystoiminnan tuloksista myös vuorovaikutuksesta - osaaminen karttuu yhdessä tekemällä. 

  6. Rahoitusta kohdennetaan kahtaalle: toisaalta yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden perusrahoitukseen, mutta rahoituksesta merkittävä osuus kanavoidaan kilpailtuna Suomen Akatemian tutkimusrahoituksena ja Business Finlandin innovaatiorahoituksena

  7. Yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja muiden TKI-toimintaa harjoittavien toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistetaan ja näin korjataan purkautuneita yhteistyörakenteita

  8. Tuetaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, osaajien liikkuvuutta ja kytketään alueellisia TKI-keskittymiä pk-yrityksineen kansainvälistymistä tukeviin rahoitusinstrumentteihin. 

  9. Kehitetään systeemistä osaamista, eli suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja liiketoimintaosaamista, globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. 

  10. Teknologia ja -toimialaneutraaliudella tavoitellaan uusien, yllättävien toimijoiden ja toimialojen kasvua ilman edeltä ennakkoon määriteltyjä aloja tai teknologioita. 

Konsensus rahoituksesta?

Poliitikkojen toimivaltaan kuuluvat julkisen talouden rahoitusinstrumentit, lainsäädäntö, informaatio-ohjaus ja näiden yhdistelmät. Alustavasti soveltuvia rahoitusinstrumentteja tunnistettiin alun perin viisi: Normaali budjettiprosessi ja -välineistö (ml. veroperusteet), monivuotinen lakisääteinen suunnitelma, nykyistä pidempiaikaiset siirtomäärärahat, T&K-toimintaa koskeva rahoituslaki ja valtioneuvoston alainen talousarvion ulkopuolinen rahasto.

Näistä valituksi tuli ensinnäkin T&K-toimintaa koskeva rahoituslaki: Sen lähtökohta (ja tavoite) on, että yksityisten ja julkisten T&K-panostusten taso nousee yhteensä neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Valtion osuuden ollessa noin 1/3 se tarkoittaa 200 miljoonan euron lisäystä joka vuosi 2024–2030. Menettely on hyvin poikkeuksellinen, ja se on mahdollinen vain kaikkien eduskuntaryhmien tunnustaman T&K-toiminnan ratkaisevan tärkeän yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Vastaavaa menettelyä käytettiin silloin, kun säädettiin korkeakoulujen kehittämislaki (1052/1986). Rahoituksen korotus tarkoittaa käytännössä kuvan 1. mukaista lisäystä nykyrahoituksen tasolta (tietyillä BKT:n kasvun oletuksilla).

Toiseksi eduskunta laatii edellä mainittuja periaatteita noudattavan, budjettikehyskautta pidemmän T&K-rahoituksen suunnitelman. Kukin hallitus toteuttaa omaa T&K-politiikkaansa, mutta sitoutuu päättämään T&K-lain edellyttämästä rahoituksen korotuksesta ja sen suuntaamisesta suunnitelman sisällön mukaisesti. Vastaavia suunnitelmia on käytetty puolustusvälinehankinnoissa ja liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä. 

Kolmanneksi työryhmä esittää pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman T&K-toiminnan verokannustimen käyttöönottoa, eli hyväksyttyjen TKI-kustannusten lisävähennystä. Se täydentää TKI-tukia erityisesti yksityisissä ja pienissä innovatiivisissa yrityksissä.

Mitä yritysten oletetaan tekevän? Julkiset toimijat edellyttävät, että yritykset investoivat kaksin verroin enemmän, siis yhteensä 400 miljoonaa euroa joka vuosi noin 200 miljoonan julkisen lisäeuron lisäksi. Parlamentaarisen TKI-työryhmän raportin julkistuksen jälkeen Teknologiateollisuus ry:n 57 yritystä ilmoitti sitoutuvansa yhden kolmanneksen rahoitukseen, kunhan esitetty rahoituslaki sekä laajaa T&K-lisäverovähennystä koskeva laki hyväksytään eduskunnassa kuluvalla hallituskaudella (Teknologiateollisuus, 2021). Rahoituslaki voidaan hyväksyä 1.1.2023 mennessä kehysmenettelyn osana, jolloin T&K korotukset alkavat 2024 vuoden alusta, verovähennysoikeus jopa jo aiemmin. Rahoituslain valmistelu on käynnistetty lupausten mukaisesti talvella 2022 (VNK, 2022).

Kasvaako kansantalous, paraneeko tuottavuus?

Mitä tällä lisäyksellä saavutettaisiin? Ekonomistit arvioivat raportissa TKI-lisäyksen tuottavuusvaikutuksia laskennallisin kansantaloudellisin skenaarioin. Hyvin toteutetulla lisäyksellä tuottavuuden paraneminen ratkaisisi jopa niin sanotun kestävyysvajeen muutamassa vuodessa. Jos huonosti käy, joudutaan ottamaan lisää velkaa eikä tuottavuus kasva, jos ei laskekaan. Kansantalouteen tulee joka tapauksessa vipinää. 

Onko ikääntyvässä yhteiskunnassa siis parempia tuottavuuden kasvun lähteitä kuin tutkimus, koulutus ja innovaatiot? Pitäisikö TKI-rahoituksen nosto aikaistaa aloitettavaksi jo vuonna 2023? Vai tulisiko näissä kasvavien menokohteiden olosuhteissa pysytellä edelleen vuosien takaisessa kulukehyksessä? Tätä tuli jo kokeiltua 2010-luvulla, kun julkistaloutta sopeutettiin leikkaamalla myös tuottavuutta ja talouskasvua edistäviä menoja – ja näiden leikkausten seuraukset näkyvät vieläkin, erityisesti kansainvälisissä vertailuissa. Kulukuri on tärkeää, mutta ei tuottavuuden ja talouskasvun kustannuksella! 

TKI-toimintaan suunnatut lisäresurssit myös lisäävät vakautta, kun on kykyä sekä kehittää uutta että sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Tämä koskee sekä yhteiskuntaa kokonaisuudessaan että data- ja alustatalouteen siirtyviä yrityksiä. Viimeaikaiset – vielä julkaisemattomat kyselytulokset – kertovat, että dataliiketoiminta on muuttamassa joka toisen eurooppalaisen yrityksen toimintatapoja. Neljänneksen kohdalla muutos on merkittävä. 

Viimeisimmän hallituksen toimet ovat olleet oikeansuuntaisia: Business Finlandin käynnistämällä Veturiyritys-ohjelmalla on alettu palauttaa suuryritysten toimialaverkostojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä. Näitä projekteja on käynnissä jo kymmenkunta. Suomen Akatemian myöntövaltuuksia lisättiin tilapäisesti, mutta ne ovat edelleen leikkausuhan alla aiemmin sovittujen säästöpäätösten vuoksi. Lisäksi vuonna 2023 päättyy lyhytaikaista rahoitusta – suurimpana RRF, eli elpymis- ja palautumistukiväline 2021–2023 (VN, 2022a). Osa notkahduksesta vältetään, sillä rahapelituottojen kompensaatiosta päästiin jo aiemmin sopuun. Yhteisymmärrys on syntynyt myös rahapelituottojen pysyvästä siirtämisestä yleiskatteelliseen kehysrahoitukseen, josta ne jaetaan kehyspäätöksin julkisen talouden nelivuotissuunnitelmien mukaisesti (VN, 2022b). Merkittävien aiemmin päätettyjen leikkausten uhka häilyy kuitenkin kevään 2022 kehysriihessä, vaikkei siinä ylläkuvattua konsensusta vasten tarkasteltuna olekaan mitään järkeä – ei Suomen Akatemian eikä Business Finlandin kohdalla, etenkään, kun otetaan huomioon nopea maailmanpoliittisen tilanteen muutos lähialueilla. 

Mitä tämä tarkoittaa yliopistoille ja niiden vuorovaikutukselle yhteiskunnassa? 

Kaiken edellä kuvatun voi arvella johtavan teknis-luonnontieteellis-kaupallisen tutkimuksen rahoituksen säilymiseen tai jopa kasvuun. Mutta miten käy yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen? Se nojaa pitkälti leikkausuhan alla olevaan Suomen Akatemian rahoitukseen ja lisäksi yliopistojen budjetteihin ja säätiöihin. Säätiöiden rahoitustuotot ovat olleet ennätykselliset, ja inflaation nousu laukaisee yliopistoindeksin. Yhteiskunnallis-humanistisen ja taiteiden tutkimuksen tarve monimuotoistuvassa yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. Tekijänoikeuksien turvaaminen, niiden hyödyntämiseen kannustavan DSM-direktiivin implementointi (suom. tekijänoikeuslain uudistaminen) ja aineettoman pääoman suojaaminen luovat myös uusia mahdollisuuksia. Niiden avulla suomalaista kulttuurituotantoa ja siihen perustuvaa liiketoimintaa voidaan kasvattaa, kuten Ruotsissa on määrätietoisesti tehty. 

Saadaanko näillä muutoksilla suomalaisesta TKI-järjestelmästä houkutteleva osaajille ja investoijille?  

Muutama toimiala (pelit, palvelut) on jo näyttänyt esimerkkiä, kuinka tehdään maailmanluokan tuotteita maailmanluokan investoinneilla. Kyseiset yritykset ovat julkisesti antaneet varauksetonta tunnustusta suomalaiselle TKI-järjestelmälle – sille samalle, josta säästämällä TKI-yhteistyö melkein onnistuttiin tuhoamaan. Vakavien aikojen vuoksi (tai niistä huolimatta) nyt ei ole säästöjen ja leikkausten aika. Nyt on aika rahoittaa TKI-järjestelmää liberaalin ja avoimen pohjoismaisen demokratian kasvualustana. Näin tuotetaan menetelmiä, hyvinvointia ja varallisuutta, jotka ylläpitävät hyvinvointiyhteiskuntaa.  

Työtä on siis tehty paljon ja konsensus rahoituksen korottamisesta saavutettu. Mutta silti tulevaisuus ei tule suunnittelemalla, vaan sen tekevät ihmiset. Päätän kirjoitukseni ottamalla silinterin päästä kiitokseksi kaikille asian eteen jo työskennelleille – ja heille, jotka tärkeää työtä nyt jatkavat. 

 

Lähteet:

OECD, (2021). The Impact of Regulation International Investment in Finland. Verkkoversio 19.5.2021: https://www.oecd-ilibrary.org/sites/b1bf8bee-en/index.html?itemId=/content/publication/b1bf8bee-en 

Teknologiateollisuus, (2021). Parlamentaarisen TKI-työryhmän esitys tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostamiseksi: Sitoumus, 16.12.2021. https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/tiedote/teknologiateollisuuden-57-jasenyritysta-sitoutuu-tki-lisayksiin-hallituksen 

VN, (2021a). Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartan ensimmäinen päivitys valmistui. https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/tutkimus-kehittamis-ja-innovaatiotoiminnan-tiekartan-ensimmainen-paivitys-valmistui

VN, (2021b). Parlamentaarisen TKI- työryhmän loppuraportti.
Valtioneuvoston julkaisuja 2021:95, ISBN pdf: 978-952-383-516-0. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163709 

VN, (2022b). Rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uusi rahoitusmalli. Yhteisymmärrysmuisto, 8.2.2022.
https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/104236898/Rahapelituotoilla+rahoitettavien
+yleishyödyllisten+toimintojen+uusi+rahoitusmalli_FINAL.pdf/a623bb09-b3a3-4230-308f-500b88f34862/Rahapelituotoilla
+rahoitettavien+yleishyödyllisten+toimintojen+uusi+rahoitusmalli_FINAL.pdf?t=1644326410914
 

VN (2022a). EU:n elpymisväline. Verkkosivu: https://valtioneuvosto.fi/-/10623/tietoa-eu-n-elpymisvalineen-rahoituksesta-ja-ohjelmista

VNK, (2022c) Parlamentaarisen TKI-työn jatkamisesta tehty esitys pääministerille – VM asettanut T&K-rahoituslakia valmistelevan työryhmän. Valtioneuvoston viestintäosasto, 9.2.2021.
https://vnk.fi/-/parlamentaarisen-tki-tyon-jatkamisesta-tehty-esitys-paaministerille-vm-asettanut-t-k-rahoituslakia-valmistelevan-tyoryhman