Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

27.10.2014

Suomen tieteen tila

Nyt sitten tiedämme missä jamassa on Suomen tiede. Suomen Akatemia teki siitä selvityksen ja tulokset julkaistiin YK:n päivänä 24.10. Vaikka julkistetut tiedot sisältävät paljon mielenkiintoista, liittyy niihin kuitenkin valitettavan paljon epäselvyyksiä. Professoreita kiinnostaa “mitä”-kysymyksen lisäksi myös “miksi”-kysymys. Miksi Suomen tiede voi siten kuin raportin mukaan voi ja mitä muualla tehdään eri tavoin, kun siellä kehitys on erilaista?

Tieteen tila 2014 -raportissa esitettyjä tilastoja ja analyyseja on tarkoitettu käytettäväksi yliopistojen tuleviin ratkaisuihin. Julkistamistilaisuudessa mainittiin kerta toisensa jälkeen yliopistojen profiloituminen, valinnat ja poisvalinnat. On ilmeistä, että päättäjät ministeriöissä tulevat edellyttämään jatkossa toimenpiteitä, joihin perustelut voisivat löytyä Tieteen tila 2014 -raportista ja sen sisältämästä numeriikasta. Arvovalinnoistahan jaksaa nykyään puhua kovin harva.

Eräs kysymyksistä, joka tullaan esittämään enemmän tai vähemmän suoraan, on eri alojen menestyminen kansainvälisessä vertailussa. Tästä tiedosta voi kätevästi löytää argumentit painoalojen ja poisvalintojen taustaksi. Kyseisen tiedon kaivaminen vain taitaa olla kovin vaikeaa riittävällä luotettavuudella. Eräs keskeisistä ongelmista tämän osalta on tutkimuspanosten ja -tuotosten erilainen tilastointi. Tutkimuspanos on keskeisesti tietyn alan saama rahoitus. Tämä näkyy kyseisten tutkijoiden laitosten budjeteissa. Tutkimustulos eli julkaisu on taas luokiteltu monesti eri tieteenaloille. Esimerkiksi fysiikan laitoksella työskentelevälle ilmakehätieteen alan professorille tuleva rahoitus kirjataan fysiikkaan, mutta julkaisut voivat olla esimerkiksi aloilla “Meteorology atmospheric sciences” (56 %), “Environmental sciences ecology” (37 %), “Engineering” (17 %), “Geology” (37 %), “Public environmental occupational health” (14 %), “Toxicology” (11 %) tai jopa “Social issues” (1,6 %) tai parilla kymmenellä muulla alalla. Esimerkki on omani ja prosenttiluvut todellisia.

Tutkimusta ja sen arviointia pidempään tehneet osaavat varmasti erottaa hyvän huonosta ja huiput massoista, mutta miten erotetaan hyvä hyvästä tai yhden alan huippu toisen alan huipusta. Näihin ei suoraviivainen Web-of-Science -tietokannan selaaminen riitä.

Sitten vielä se miksi-kysymys! Miksi joku ala pärjää toista paremmin? Olisiko julkaisukäytännöillä vaikutusta? Tätä raportissa on pyritty eliminoimaan tarkastelemalla kultakin alalta top 10 –indeksiä, jonka avulla tarkastellaan jokaisen alan eniten viittauksia saanutta kymmentä prosenttia verrattuna saman alan kaikkiin julkaisuihin, eli tehdään siis alan sisäinen normeeraus.

Mitä mahtaa vaikuttaa eri aloilla toimivien tutkijoiden erilaiset tutkimusmahdollisuudet? Mille aloille on infrainvestoinnit tehty viime vuosina ja vuosikymmeninä ja millä perusteilla? Millä aloilla on tutkimuslaitoksia tai yliopistojen sisäisiä tutkimusyksiköitä, joissa tutkijat eivät osallistu opetukseen? Millä aloilla on yhteiskunnallisia tai viranomaistehtäviä, jotka eivät edistä julkaisutoimintaa? Kysymyksiä on paljon.

Tieteen tila 2014 -raporttia varten on tehty paljon työtä ja eräs kiinnostavimmista tiedoista on Suomen vertautuminen muihin maihin. Raportti osoittaa Suomen tilanteen olleen viimeisten noin 10 vuoden ajan suhteellisen vakio. Moni muu maa on saman aikaisesti kyennyt parantamaan suoritustaan ja ottanut Suomen kiinni tai mennyt vauhdilla ohi. Mitä näissä maissa on tehty eri tavoin? Onko tutkimukseen satsattu paremmin ja pitkäjänteisemmin? Tämä on kiinnostava kysymys, johon täytyy osata vastata, jos aiomme kääntää tilanteen tulevaisuudessa toisin päin.

Jukka Westermarck 27.10.2014
Mitä näissä maissa on tehty eri tavoin? Vastaus on helppo: Niissä uskotaan siihen että kun tuetaan merkittävästi vakaalla perusrahoituksella kansainvälistä huiputasoa (tai sinne menossa) olevia tutkimusryhmiä niin se tuottaa positiivisen kierteen josta kaikki hyötyvät. Belgiassa joka sattuu olemaan yksi maista joka ohittanut Suomen kirkkaasti, samantasoinen ryhmänjohtaja joka Suomessa kamppailee saadakseen yhden post-docin palkkaan riittävän AKA rahan 4 vuodeksi, saa 500 000 € vuodessa laitokselta, kun vain osoittaa pystyvänsä jatkuvasti julkaisemaan korkean impaktin lehdissä