Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Kirsti Sintonen

Professoriliiton viestintäpäällikkö

25.11.2019

Tiedeusko on vahvistunut ja huuhaa hiipuu

”Huuhaa hiipuu ja taikausko talsii hautaan”, maalaili Tiedebarometrin vastaava tutkija ja raportin laatija Pentti Kiljunen uusimman Tiedebarometrin julkistustilaisuudessa 15. marraskuuta.

Barometrin tulokset ovat mannaa yliopistoille, tieteelle ja koko tiedeyhteisölle. Tiedevastaisuus ei ole kasvanut kansan parissa, vaikka sosiaalisen median keskusteluista voisi joskus niin päätellä. Tutkittua tietoa dissaavien joukko on pieni, mutta toki harmillisen äänekäs joukko. 

Tiedebarometrejä on tehty vuodesta 2001 lähtien joka kolmas vuosi. Tieteeseen yleisellä tasolla luottamusta tuntevien osuus on nyt tähänastisessa huippuarvossaan (69 %). Kasvua on edelliseen barometriin kolme prosenttiyksikköä. Sama pätee yliopistoihin, jotka ovat petranneet vuoden 2016 barometristä kahdella prosenttiyksiköllä ja luottamus on nyt 77 %:n luokkaa.  

Yliopistot ovat kolmanneksi luotetuin organisaatio poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Tiede ja tutkimus, tiedeyhteisö löytyvät viidenneltä sijalta.

Kolme neljästä (74%) vastaajasta yhtyy argumenttiin, jonka mukaan "maamme tieteelle ja tutkimukselle on ominaista tehokkuus ja korkea ammatillinen osaaminen". Toisinajattelua ei juuri tavata (6%).

Vastaajista kahden kolmasosan (67%) kantana on, että "poliittisessa päätöksenteossa käytetään aivan liian vähän hyväksi tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa". 

Kolmen neljäsosan (73%) näkemyksenä on, että "vaikka tieteellinen tutkimustoiminta vaatii paljon taloudellisia voimavaroja, siihen panostaminen antaa yhteiskunnalle korkean koron". Tähän nuivasti suhtautuvia on niukalti (4 %).

Kansa ymmärtää kiitettävästi myös perustutkimuksen arvon. Väittämään "vaikka ns. perustutkimuksesta ei saada suoraa taloudellista hyötyä, se on elintärkeää, koska se on kaiken soveltavan tutkimuksen edellytys" yhtyy useampi kuin seitsemän kymmenestä (73%), vain marginaalinen vähemmistö (3%) on torjuvalla kannalla.

Suomalaiset ymmärtävät myös tieteen itseään korjaavuuden. Väittämää ”ristiriitaisetkin näkemykset kuuluvat tieteeseen (eikä asiantuntijoiden erimielisyys siten kerro tieteen epäluotettavuudesta)" tukee vastaajista kolme neljästä (75%) ja vain harva (4%) torjuu. Luvut ovat käytännössä samat kuin viime ja sitä edeltävissä tutkimuksissa. 

Barometrin prosenttiosuudet lähenevät pohjoiskorealaisia äänestyslukuja, mutta onneksi professoreitten joukosta löytyy myös tulosten kriittisiä tulkitsijoita. 

Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen havaitsi tuloksista yhden kauneusvirheen: ilmastoskeptisyys on lisääntynyt.

”Itse asiassa kyse enemmän politiikasta kuin tieteestä. Tiedebarometrissa kysyttiin vastaajien mielipidettä väitteeseen ”ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia”. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 76 prosenttia vastaajista. Se oli kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen kun samaa on kysytty. Viime kerralla vuonna 2016 samaa mieltä oli 84 prosenttia. Muutos ei ole valtava, mutta silti merkittävä. Varsinkin kun ottaa huomioon, että viime vuosina on paljastunut entistä karumpi totuus ilmastonmuutoksen vauhdista ja riskeistä”, Väliverronen kirjoitti Mediayhteiskunta-blogissaan.

Vaikka kansalaisten usko kvasi-/vaihtoehtotieteeseen hiipuu, on terveysviestinnälle edelleen valtava työsarka tehtävänä, totesi Turun yliopiston lääketieteen professori Juhani Knuuti Ajatuksia tieteestä ja terveydestä -blogissaan. 

”Mielenkiintoinen ilmiö on, että vaikka 85 % suomalaisista luottaa lääketieteeseen ratkaista terveysongelmia, 20 % luottaa edelleen homeopatiaan ja 34 % kansanparantajiin. Tämä tarkoittanee, että merkittävällä osalla suomalaisista täytyy olla oma käsitys siitä, mikä on lääketiedettä ja mikä ei”, palkittu tutkitun tiedon puolustaja Knuuti kirjoitti. 

Tässä kuussa julkaistu Tiedebarometri jää omassa lajissaan viimeiseksi. Se menee remonttiin ja kehittämisprojektia vetää professori Väliverronen. Uudistetun barometrin on määrä ilmestyä kolmen vuoden päästä. Toivottavasti tiedeusko on edelleen vahva. 

Erik Bonsdorff 25.11.2019
Kiitos tästä yhteenvedosta! Hienoa että ainakin tällä tavalla mitattuna tieteeseen uskotaan ja luotetaan. Valitettavasti ne joilla on vastakkainen mielipide jaksavat kirjoittaa esim lehtien yleisöpalstoihin (esim rokotteista tai ilmastonmuutoksesta), ja kenelläkään ei oikein ole aikaa vastata niihin. Siitäkin syystä tiedebarometrin tulokset ovat rohkaisevia!