Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

1.4.2019

Koulutuslupauksia vai aprillipiloja

Koulutusmiljardi. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen BKT-osuus neljään tai jopa viiteen prosenttiin. Tulevaisuussopimus. Osaamispolku. Korkeakoulu jokaiseen maakuntaan. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit takaisin.

Ennen eduskuntavaaleja julkinen keskustelu on sakeanaan lupauksia – jälleen kerran. Uutissuomalaisen vaalikoneen mukaan lähes 90 prosenttia eduskuntavaaliehdokkaista vaatii koulutusleikkausten perumista.

”Korkeakoulujen indeksit on kirjattu päättyviksi vuonna 2020 ja hyvä niin. Suomen talouden tilanne on saatu käännettyä, ja myös koulutusjärjestelmä kantoi tästä ison vastuun. Meidän on jatkossakin huolehdittava talouden ja työllisyyden kehityksestä niin, että säästöjen tielle ei jouduta palaamaan. … Indeksijäädytysten päättyminen antaa korkeakouluille paremmat mahdollisuudet pitkäjänteiseen suunnittelutyöhön. Lisäraha tulee tarpeeseen. Olen iloinen siitä, että jäädytykset on nyt mahdollista lopettaa.” Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tiedotti 28. maaliskuuta.

Sipilän hallituksen ohjelman mukaan yliopistoindeksi on jäädytetty 2016-2019 eikä hallitus saatikka toimitusministeristö voi tehdä yli vaalikauden ulottuvia päätöksiä. Indeksin jäädytystä koskeva yliopistolain muutos on voimassa. Mutta kokoomuksen varapuheenjohtajan viesti on toki tärkeä.

Acatiimin vaaliekstran puoluekyselyssä kokoomus, perussuomalaiset ja sininen tulevaisuus lopettaisivat yliopistoindeksin jäädytyksen, jos taloudellinen tilanne suo. Muut puolueet eivät asettaneet ehtoja vaan kannattivat indeksin jäädytyksen lopettamista vaalikauden alussa tai viimeistään sen aikana.

”Uudistetaan korkeakoulujen rahoitusmalleja vähentämällä indikaattorien määrää ja lisäämällä kiinteä perusrahoitusosuus sekä tuotettuihin opintojaksoihin perustuva rahoituselementti. Vastikkeeton perusrahoituksen osuus olisi 20% rahoituksesta. Yliopistoille 180 miljoonan euron perusrahoituksen korotus. 40 miljoonan euron tasokorotukset tutkimukseen sisältäen Suomen Akatemian myöntövaltuuksien korotuksen ja valtion tutkimuslaitosten rahoituksen korotuksen.” Vihreän eduskuntaryhmän korkeakoulupoliittiset linjaukset kuulostavat monien yliopistolaisten korvissa varsin hyviltä.

”Sipilän hallituksen politiikan jälkeen tarvitaan tieteen kunnianpalautus. Tässä kolme konkreettista kohtaa, joihin me panostaisimme: 1) Perustutkimuksen voimavarojen vahvistaminen, 2) Lisäpanostukset soveltavaan tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä innovaatiotoimintaan, 3) Suomalaisesta tiedeyhteisöstä rakennetaan kansainvälisesti houkutteleva: tutkijoille taataan mahdollisuus keskittyä tutkijan työhön vähentämällä turhaa byrokratiaa ja esimerkiksi rahoituksen hankkimiseen kuluvaa aikaa.

Sanon uudelleen, että tieteenteon merkitystä on korostettava menestystekijänä. Sitä tieteen kunnianpalautus tarkoittaa. Samaan aikaan koulutuksen saralla on luotava osaamispolku nopeasti muuttuvassa maailmassa. Osaaminen tarkoittaa menestyviä suomalaisia, menestyvää Suomea.”

Gallup-johdossa olevan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lateli kesällä eduskuntaryhmän kokouksessa hienolta kuulostavia teesejä.

Valtiovarainministeriö julkistaa torstaina 4. huhtikuuta taloudellisen katsauksen, jossa käsitellään lähivuosien talousnäkymiä, talouspolitiikkaa ja julkista taloutta. Näin tapahtui myös ennen 2015 vaaleja.

Vaikka VM latelisi millaiset rätingit hyvänsä, yliopistoväki vaatii katetta mantralle ”Suomi pärjää osaamisella”. Yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus tulee nähdä investointina.

Koulutuslupausten kaltaiset aprillipilat eivät enää naurata.