Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

2.9.2019

Lupausten kunnianpalautus

Lähes kaikki nykyiset hallituspuolueet toitottivat ennen viime eduskuntavaaleja koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen tarpeesta.

Kun googlettelee ”koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautus”, eniten osumia tulee SDP:n vaaliteemoihin sekä demariehdokkaiden puheisiin.  Myös sana ”tiede” näkyi vahvasti puoleen kannanotoissa.

Koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus tarkoittaa käytännössä sitä, että panostamme perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan sekä rakennamme suomalaisesta tiedeyhteisöstä kansainvälisesti houkuttelevan”, julisti puolueen puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Antti Rinne. 

Vihreän eduskuntaryhmän kannanoton otsikko oli Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautus. Siinä tavoiteltiin yliopistoille 180 miljoonan euron ja ammattikorkeakouluille 80 miljoonan euron perusrahoituksen korotusta. ”Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen, koulutusmiljardin”, julisti vihreiden tuolloinen puheenjohtaja Pekka Haavisto Ylen puheenjohtajatentissä.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja ja monet kansanedustajaehdokkaat pitivät kunnianpalautusta vahvasti esillä. ”Hallitus on aloittanut tieteen ja koulutuksen kunnianpalautuksen, kun monta vuotta on menty vähennysten tietä”, korosti puolueen puheenjohtaja, nykyinen opetusministeri Li Andersson kesäkuussa.

Yliopisto- ja tiedeasiat kuuluvat Antti Rinteen hallituksessa tiede- ja kulttuuriministerille. Se salkku on keskustalla. ”Suomalaisessa korkeakoulutuksessa tarvitaan tulevina vuosina vakautta ja kehittämisrauhaa”, kirjoitti Annika Saarikko blogissaan kesäkuussa. Samaa hän vakuuttaa yhdessä perhevapaasijaisensa Hanna Kososen kanssa tällä viikolla ilmestyvässä Acatiimi-lehdessä.  

Mutta kuinka sitten kävikään, kun eteen tuli budjetin laadinta ja valtiovarainministeriö iski talousrätingit pöytään? ”Valtiovarainministeriön budjettiesitys petti korkeakoulut”, totesivat korkeakoulualan järjestöt kannanotossaan.  

Miksi on aina niin, että kunnianpalautukset, koulutusmiljardit ja vakauden korostus ovat niitä, joista ollaan ensimmäisenä tinkimässä? Nurinkurista on myös se, että osaamisen merkitystä korostavassa maassa juuri koulutussektori joutuu jatkuvasti pettymään. Liian hyvin on mielessä ennen eduskuntavaaleja 2015 keskeisten poliitikkojen paistattelu koulutuslupauskylttien kanssa, ja silti mittavat rahoitusleikkaukset alkoivat heti hallituskauden alussa. 

Yliopistoväki oli luulossa, että ennen viime kevään vaaleja toitotettu kunnianpalautus ei olisi sanahelinää vaan merkitsisi riihikuivaa rahaa sekä indeksijäädytysten myötä tulleen rahoitusvajeen paikkausta. Korkeakoulujen aloituspaikkomäärien lisäys tuhansilla sekä vaade jatkuvasta oppimisesta eivät onnistu ilman resursseja.

On myös syytä muistuttaa, että koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus oli poliitikkojen keksimä slogan. Korkeakoulutus ja tutkimus sekä niiden tekijät eivät tarvitse kunnianpalautusta, koska kunniaa ei olla koskaan menetetty. 

Sen sijaan lupaukset ovat kunnianpalautuksen tarpeessa. Budjettiriihessä olisi vielä mahdollisuus lunastaa lupauksista ainakin osa.

Muut kirjoittajat

Kaikki on vinksin vonksin Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaTKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Tarja NiemeläThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaOle mukava Leena KurkinenAkateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiYritysyhteistyö – etu vai rasite? Aki MIkkolaDreaming of tenure in Finland? The Finnish Supreme Court says that you shouldn’t Petri MäntysaariProfessorin urapolulle ja polulta pois 3Taina RantanenSanat, teot ja tiedolla hallinta Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 1Hannu Vartiainen