Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.
2.9.2019Lupausten kunnianpalautus
Lähes kaikki nykyiset hallituspuolueet toitottivat ennen viime eduskuntavaaleja koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen tarpeesta.
Kun googlettelee ”koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautus”, eniten osumia tulee SDP:n vaaliteemoihin sekä demariehdokkaiden puheisiin. Myös sana ”tiede” näkyi vahvasti puoleen kannanotoissa.
”Koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus tarkoittaa käytännössä sitä, että panostamme perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan sekä rakennamme suomalaisesta tiedeyhteisöstä kansainvälisesti houkuttelevan”, julisti puolueen puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Antti Rinne.
Vihreän eduskuntaryhmän kannanoton otsikko oli Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautus. Siinä tavoiteltiin yliopistoille 180 miljoonan euron ja ammattikorkeakouluille 80 miljoonan euron perusrahoituksen korotusta. ”Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen, koulutusmiljardin”, julisti vihreiden tuolloinen puheenjohtaja Pekka Haavisto Ylen puheenjohtajatentissä.
Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja ja monet kansanedustajaehdokkaat pitivät kunnianpalautusta vahvasti esillä. ”Hallitus on aloittanut tieteen ja koulutuksen kunnianpalautuksen, kun monta vuotta on menty vähennysten tietä”, korosti puolueen puheenjohtaja, nykyinen opetusministeri Li Andersson kesäkuussa.
Yliopisto- ja tiedeasiat kuuluvat Antti Rinteen hallituksessa tiede- ja kulttuuriministerille. Se salkku on keskustalla. ”Suomalaisessa korkeakoulutuksessa tarvitaan tulevina vuosina vakautta ja kehittämisrauhaa”, kirjoitti Annika Saarikko blogissaan kesäkuussa. Samaa hän vakuuttaa yhdessä perhevapaasijaisensa Hanna Kososen kanssa tällä viikolla ilmestyvässä Acatiimi-lehdessä.
Mutta kuinka sitten kävikään, kun eteen tuli budjetin laadinta ja valtiovarainministeriö iski talousrätingit pöytään? ”Valtiovarainministeriön budjettiesitys petti korkeakoulut”, totesivat korkeakoulualan järjestöt kannanotossaan.
Miksi on aina niin, että kunnianpalautukset, koulutusmiljardit ja vakauden korostus ovat niitä, joista ollaan ensimmäisenä tinkimässä? Nurinkurista on myös se, että osaamisen merkitystä korostavassa maassa juuri koulutussektori joutuu jatkuvasti pettymään. Liian hyvin on mielessä ennen eduskuntavaaleja 2015 keskeisten poliitikkojen paistattelu koulutuslupauskylttien kanssa, ja silti mittavat rahoitusleikkaukset alkoivat heti hallituskauden alussa.
Yliopistoväki oli luulossa, että ennen viime kevään vaaleja toitotettu kunnianpalautus ei olisi sanahelinää vaan merkitsisi riihikuivaa rahaa sekä indeksijäädytysten myötä tulleen rahoitusvajeen paikkausta. Korkeakoulujen aloituspaikkomäärien lisäys tuhansilla sekä vaade jatkuvasta oppimisesta eivät onnistu ilman resursseja.
On myös syytä muistuttaa, että koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus oli poliitikkojen keksimä slogan. Korkeakoulutus ja tutkimus sekä niiden tekijät eivät tarvitse kunnianpalautusta, koska kunniaa ei olla koskaan menetetty.
Sen sijaan lupaukset ovat kunnianpalautuksen tarpeessa. Budjettiriihessä olisi vielä mahdollisuus lunastaa lupauksista ainakin osa.
Kirsti Sintonen
Professoriliiton viestintäpäällikkö
Kirjoitukset
Oikeudenmukaisuutta tuloksen tekijöille 0Tiedeusko on vahvistunut ja huuhaa hiipuu 1Lupausten kunnianpalautus 0Koulutuslupauksia vai aprillipiloja 0Oikea suunta, mutta riittämätön 0Muut kirjoittajat
Yhteisiä ponnisteluja tieteen hyväksi Raija PyykköPerusarvoja puolustamassa Jaana HallamaaSopimuksen jälkeen Tarja NiemeläNo time to think (*) 1Howy JacobsMentorointia professoripolulle? Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffPitäisikö aivovuodosta huolestua? Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaKun tietoa todella tarvitaan – osaamisen huoltovarmuus Markus OlinGeopolitiikan synkkä paluu 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työMitä ovat ’oikeat’, historialliset rajat? Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTukea ukrainalaisille tieteentekijöille Juhani KnuutiSuunnitelmat täytäntöön: Kasvua, tuottavuutta ja yhteiskuntarauhaa nostamalla TKI-panostukset neljään prosenttiin Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbePiilossa johtosäännön takana – yliopiston johtosäännöt hämärtävät tilivelvollisuutta yliopistoissa Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaArkisto
- maaliskuu, 2020 1
- marraskuu, 2019 1
- syyskuu, 2019 1
- huhtikuu, 2019 1
- marraskuu, 2018 1
- elokuu, 2018 1
- huhtikuu, 2018 1
- tammikuu, 2018 1
- lokakuu, 2017 1
- marraskuu, 2016 1
- elokuu, 2016 1
- huhtikuu, 2016 1
- helmikuu, 2016 1
- joulukuu, 2015 1
- lokakuu, 2015 1
- kesäkuu, 2015 1
- maaliskuu, 2015 1
- helmikuu, 2015 1
- marraskuu, 2014 1
- lokakuu, 2014 1
- kesäkuu, 2014 1
- huhtikuu, 2014 1
- helmikuu, 2014 1
- tammikuu, 2014 1
- marraskuu, 2013 1