Professor i marinbiologi, Åbo Akademi

Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

12.10.2014

Valinnat ja poisvalinnat

Profiloituminen, erilaistuminen, painoalat, temaattiset valinnat, poisvalinnat, rakenteellinen kehittäminen.  Näiden hieman paperinmakuisten termien avulla haetaan pelastusta korkeakoulutuksen ja tieteen tasoon, mikäli on uskomista opetus- ja kulttuuriministeriön hiljattain julkaisemaan tulevaisuuskatsaukseen.

Ministeriö ja päättäjät eivät ole olleet kovin tyytyväisiä (lievä ilmaus) yliopistojen omiin toimenpiteisiin profiloitumisessa. Asiaa on yritetty edistää mm. UNIFIn työryhmissä, mutta aikaansaannokset eivät ole riittäneet OKM:lle.

Myös Suomen Akatemia on korostanut temaattisten valintojen tärkeyttä. ”Nyt pitää luopua jostain vanhasta, jotta voidaan aloittaa uutta”, tähdensi pääjohtaja Heikki Mannila Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton Communicatio Academica -tapahtumassa viime tammikuussa. Hän oli mm. laskenut, että Suomessa on 211 liiketaloustieteen professoria. Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteissä on professoritasolla 159 henkilötyövuotta. ”Ovatko professorimäärä ja rahoitus oikealla tasolla? Ovatko kaikki vanhat temaattiset valinnat oikein?”, kysyi Mannila.    

Puheet olivat ikään kuin pohjustusta viime kevään kehysriihelle, jossa päätettiin pistää hommaan vauhtia, antaa keppiä ja siirtää 50 miljoonaa euroa yliopistojen perusrahoista Suomen Akatemialle.

Kilpaillun rahoitusosuuden lihottamisesta perusrahoituksen kustannuksella kirjoitin keväällä: Tutkimuspolitiikan norsupolussa äkkimutkia. Profiloitumisrahan lisäksi kilpaillun rahoituksen osuutta nostavat myös strateginen tutkimusrahoitus ja selvitysraha (lempinimi Himas-raha), joista valtioneuvosto päätti tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksessa noin vuosi sitten. 

Painoalat, valinnat ja poisvalinnat toistuvat Yliopistojen profiloitumisen tukeminen kilpaillulla rahoituksella -muistiossa, jonka Suomen Akatemia lähetti kommenteille yliopistoihin elokuun lopussa. 50 miljoonaa euroa on tarkoitus panna jakoon kiireisellä aikataululla: palautetta paperiin pyydettiin kahden viikon sisällä. Akatemia piti keskustelutilaisuuden yliopistojen kanssa 2. lokakuuta. Hakuohjeet on määrä julkaista marraskuussa. Hakuajan piti alkuperäisen kaavailun mukaan olla marraskuu, mutta ilmeisesti yliopistojen toiveesta se siirtyi tammikuuksi. Jo ensi vuoden aikana pitäisi saada käytetyksi monivuotisten RAKE-hankkeiden ensimmäiset 5 miljoonaa euroa. Aikataulua pitää haasteellisena lausunnossaan mm. Helsingin yliopisto.

Miten poisvalinnoista päätetään yliopistojen sisällä? Käydäänkö asiasta yhteistä keskustelua? Kysytäänkö professoreilta ja muilta tieteentekijöiltä mitään? Helsingin yliopisto näyttää pyytävän dekaaneja tai erillislaitosten johtajia lähettämään tiedekuntien ehdotukset 7. marraskuuta mennessä.  Joistakin yliopistoista on kuulunut, että tästä melkoisen isosta asiasta keskustellaan lähinnä hallituksessa.

Kunpa nyt yliopistoissa ei tehtäisi kovin hätiköityjä päätöksiä. Vuosien saatossa tässä maassa on ajettu alas monia aloja, joita on sitten jouduttu perustamaan uudelleen. Vanha kansanviisaus sanoo, että hosumalla ei tule kuin…

Leena Treuthardt 27.10.2014
Viime kierroksella rakenteellisen kehittämisen hankkeissa ei ehkä edetty toivotulla tavalla. Nyt täytyy katsoa optimistisesti tulevaisuuteen ja odottaa käynnissä olevien rakenteellisen kehittämisen hankkeiden ehdotuksia, jotka valmistuvat tulevan vuoden helmikuussa. Uskon että ne antavat hyviä eväitä yliopistojen omaehtoiselle kehitystyölle koko yliopistoyhteisön hyväksi. Toimeksiannot UNIFIn verkkosivulla http://www.unifi.fi/toiminta/rake/

Muut kirjoittajat

Yhteisiä ponnisteluja tieteen hyväksi Raija PyykköTiedolla johtamista ja tahtopolitiikkaa Jaana HallamaaSopimuksen jälkeen Tarja NiemeläNo time to think (*) 1Howy JacobsMentorointia professoripolulle? Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaKun tietoa todella tarvitaan – osaamisen huoltovarmuus Markus OlinGeopolitiikan synkkä paluu 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työVivat academia, vivant professores! Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTukea ukrainalaisille tieteentekijöille Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbePiilossa johtosäännön takana – yliopiston johtosäännöt hämärtävät tilivelvollisuutta yliopistoissa Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraSälätyön paineessa Leevi Mentula