Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Leena Kurkinen

24.10.2022

Ole mukava

Eduskuntavaalit järjestetään ensi vuonna huhtikuun alussa, ja Professoriliitto on julkaissut omat hallitusohjelmatavoitteensa 2023–2027. Luonnostelin jo menneenä kesänä liiton paikallistoimintaseminaariin vinkkejä vaikuttamistyöhön ja loin MOTTO-muistisäännön.

Vaikuttamistyössä onnistumista helpottaa, kun määrittelee tavoitteet ja keinot (M), on ajoissa liikkeellä ja tunnistaa oikeat tahot (O), toimii avoimesti (T), tekee kotiläksyt (T) ja on ystävällinen (O). Vaikuttaminen on järkevää aloittaa määrittelemällä selkeä strateginen tavoite eli se, mitä pyritään saavuttamaan. Keinot valitaan suhteessa tavoitteeseen.

Tavoitteitaan ajavan on syytä olla ajoissa liikkeellä, sillä päätöksenteossa keskeinen vaihe on asian valmistelu, jolloin ehdotettuihin linjauksiin on vielä mahdollista saada oma kädenjälkensä. Kun isot suuntaviivat on vedetty, vaikuttaminen hankaloituu. On myös hyvä olla yhteyksissä oikeihin tahoihin eli niihin, joiden näkemyksillä on merkitystä lopputulokselle. Vaikuttamistyön on aina oltava avointa, eikä kohdetta saa manipuloida tai painostaa.

Hyvä vaikuttaja ja lobbaaja kertoo faktaa ja perusteltuja näkemyksiä sekä tarjoaa selkeitä ja napakoita ratkaisuja ongelmiin. Kaiken muun ohella hän on ystävällinen. Mutta mitä ihmeen tekemistä ystävällisyydellä tai mukavuudella, jonka olen todennut jopa paremmaksi ilmaisuksi, on vaikuttamistyön kanssa?

Ihmisillä on vaistomainen halu olla miellyttävän persoonan kanssa samaa mieltä, ”metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan”. Jopa pelkkä hyökkäävä esiintymistyyli saattaa saada vastapuolen reagoimaan negatiivisesti myös asiasisältöön.

Myimme viime vuonna puolisoni kanssa silloisen asuntomme. Ensimmäisenä käynyt välittäjä oli todella mukava ja löysimme välittömästi yhteisen sävelen, vaikkemme olleet nähneet koskaan aiemmin. Olimme melkein valmiita tekemään sopimuksen hänen kanssaan tapaamatta muita. Onneksi kuitenkin keskustelimme useiden kiinteistönvälittäjien kanssa, sillä ensimmäisen välittäjän arvio asunnostamme oli kaikkein alhaisin. Jos olisimme valinneet hänet, olisimme päätyneet myymään asuntomme huomattavasti edullisemmalla hinnalla kuin mitä huoneistosta lopulta saimme.

Mikä on kertomukseni opetus? Ei se, että olemalla ystävällinen tai mukava saat enemmän asiakkaita huonommalla tarjouksella kuin muut tai että saat epäselvällä ja epärealistisella viestillä sanomasi muita paremmin läpi. Se sijaan olisimme ehdottomasti päätyneet mukavimpaan kiinteistövälittäjään, jos hänen arvionsa kodistamme olisi ollut samaa luokkaa kuin muilla. Eli kun useat tahot kilpailevat yhtä laadukkailla viesteillä, niin ihminen haluaa valita tuotteen, palvelun tai ajatuksen, jonka tarjoajan kanssa on helppo keskustella ja henkilökemia toimii. Olemalla mukava, sinut ja viestisi muistetaan.

Leena Kurkinen

Edelliset kirjoitukset

Ei vielä edellisiä kirjoituksia

Muut kirjoittajat

Digitaalisuus helpottaa elämää – ja ajaa epätoivoon Jaana HallamaaProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenYliopistot menneen vankina ja tulevaisuuden rakentajina Jari StenvallTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaProfessors´ tenure track: fair or unfair? Tarja NiemeläTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja Anssi PaasiNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaMuurahaisen omenakävely ja globaalit ongelmat Markus OlinUrapolun arvioinnit kuntoon Raija PyykköSuomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki Juhani KnuutiJufottaako? Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenLähellä etänä Elina Andersson-FinneHowyland Revisited Howy JacobsMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen Heli RuokamoTarvitsemmeko uudenlaista johtajuutta? Jukka KekkonenMisinformation överallt! Vad kan universitetssamfundet göra? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika Lähteenmäki