Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Leevi Mentula

29.11.2022

Hallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä

Professorikunta toimii aktiivisesti työssään tai työnsä ohessa erilaisten yhdistysten hallituksissa, ja liitto saa kyselyjä erityisesti vastuukysymyksistä. Professoriliiton aktiivit toimivat myös yliopistojen hallituksissa, ja näiden tehtävien osalta yliopistolaissa on erityissääntelyä.

Yhdistyslain mukaan hallituksen on hoidettava huolellisesti yhdistyksen asioita lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan. Hallituksen jäsenillä on lakiin perustuva huolellisuusvelvollisuus tehtävässään.

Yhdistyksen hallinnossa yleinen toimivalta on yhdistyksen kokouksella ja yhdistyksen hallituksen asema on siksi esimerkiksi osakeyhtiölain hallitusta heikompi. Yhdistyksen hallituksella ei ole yleistoimivaltaa. Hallituksen toimivaltaa rajaa yhdistyksen jäsenille kuuluva päätöksenteko-oikeus ja yhdistyksen kokous/valtuusto voi antaa ohjeita hallitukselle.

Toimivallan rajaus tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdistyksissä hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat huolehtia, että yhdistyksen kirjanpito ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty ja että hallitus toimeenpanee yhdistyksen kokouksessa tehtyjä päätöksiä.

Hallituksen jäsenillä tulee olla yhdistyksen toiminnan kannalta mahdollisimman monipuolista ja laajaa osaamista sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksessa tulisi olla myös sellaisia jäseniä, jotka ovat mahdollisuuksien mukaan enemmän perehtyneitä esimerkiksi kirjanpitoon ja taloudellisiin kysymyksiin. Jotta hallitus voi toimia kaikissa tilanteissa yhdistyksen edun mukaisesti, hallituksen jäseneksi ei tule valita yhdistyksen toimihenkilöitä.

Vahingonkorvausvastuu

Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutetun vahingon. Taloudellisissa yhdistyksissä on tavanomaista, että hallitukselle ja muulle hallinnolle otetaan vastuuvakuutus.

Hallituksen jäsen on esteellinen, jos hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Ulkopuoliselle voi syntyä esteellisyyden vaikutelma, vaikka laissa tarkoitettua eturistiriitaa ei olisikaan olemassa. Huolehdi aina viime kädessä omaa harkintaasi käyttäen, ettet osallistu päätöksentekoon esteellisenä.

Delegoimiskielto

Yhdistyksen hallituksen jäsenelle voi syntyä vastuu sekä omista että muiden toimista. Hallituksen jäsen ei voi delegoida hänelle kuuluvaa vastuuta, vaan hallituksen jäsenille kuuluvista tehtävistä jää hallitukselle aina valvontavastuu. Hallitus voi palkata työntekijöitä hoitamaan esimerkiksi kirjanpitoa, mutta hallitus ei voi delegoida vastuutaan.

Toimikunnat

Yhdistyksen säännöissä on usein määräyksiä, joiden mukaan hallitus voi asettaa erityistehtäviä varten hallituksen alaisuudessa ja apuna toimivia pysyviä valiokuntia tai tilapäisiä toimikuntia.
Toimikunta valmistelee ja lähettää hallitukselle päätettäväksi ne asiat, josta hallitus ei ole antanut itsenäistä päätösoikeutta toimikunnalle. Hallitus voi antaa toimikunnalle yhdistyslain perusteella itsenäisesti päätettäväksi asioita. Taloudellinen vastuu on aina hallituksella, mutta toimikunnat voivat varauksensa puitteissa toteuttaa niille määrättyä toimintaa.

Hallituksen tehtävä on valvoa toimikuntiaan. Hallitus toimii oikein, kun se on varmistanut, että toimikuntia ohjaa strategia, toimikunnilla on säännöllinen raportointi hallitukselle ja toimikunnissa on riittävä asiantuntemus.

Aktiivisuusvelvollisuus

Hallituksen jäsenen edellä mainittuun huolellisuusvelvollisuuteen sisältyy aktiivisuusvelvollisuus. Hallituksen jäsenellä tulee olla aikaa ja halua panostaa hallitustyöskentelyyn. Hallituksen jäsenen poissaolo hallituksen päätöksenteosta ei automaattisesti poista poissaolleen hallituksen jäsenen vastuuta – päinvastoin poissaolo saattaa osoittaa huolimattomuutta tehtävän hoitamisessa.

Eriävän mielipiteen jättäminen

Hallituksen jäsenellä on mahdollisuus saada pöytäkirjaan merkityksi eriävä mielipiteensä tai kirjallinen vastalauseensa ja siten rajoittaa vastuutaan. Vastuusta vapautuakseen eriävän mielipiteen esittäneen tai poissaolleen hallituksen jäsenen on lisäksi syytä äänestää asiassa päätöstä vastaan. Vaikka päätös olisi syntynyt äänestämällä, ovat sen tekemisessä mukana olleet lähtökohtaisesti vastuussa päätöksestä, vaikka olisivatkin äänestyksessä olleet eri mieltä. Eriävä mielipide pitää kirjauttaa erikseen. Eriävästä mielipiteestä huolimatta osallistuminen päätöksen täytäntöönpanoon saattaa olla erillinen vastuuperuste. Jos et saa hallituksen jäsenenä jotain riidanalaista asiaa mieleiseesi lopputulokseen tai uudelleen käsiteltäväksi ja se aiotaan panna toimeen, on syytä harkita vakavasti eroamista hallituksesta.

Korvausvastuu käytännössä

Hallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä voi periaatteessa toteutua esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö ottaa hallituksen jäsenen tehtävän hoitaakseen, vaikka henkilöllä ei ole edellytyksiä suoriutua siitä tietojen tai taitojen puutteellisuuden vuoksi. Vastaavasti vastuu voi syntyä tilanteessa, jossa hallitus tai hallituksen jäsen ryhtyy toimiin, joihin ei ole varattu määrärahoja. Korvausvelvollisuus voi syntyä vain, jos vahinkoa on aiheutunut. Hallituksen päätöksiä voidaan moittia tuomioistuimessa, rima moitteisiin on käytännössä korkea. Oikeuskäytännössä tuomiot ovat koskeneet erityisen moitittavia tekoja, on esimerkiksi lainattu vakuudetta suuri osa yhdistyksen varoja. Toimiessasi hallituksen jäsenenä huolellisesti ja yhdistyksen etua edistäen, ei vahingonkorvausvastuun takia ole tarpeen kuormittua.

Leevi Mentula

Edelliset kirjoitukset

Sälätyön paineessa 0

Muut kirjoittajat

Oikeissa töissä? Jaana HallamaaProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenYliopistojohtamista 90-luvun opein Jari StenvallTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLänsirannikon musta joulu Tarja NiemeläTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja Anssi PaasiNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaMuurahaisen omenakävely ja globaalit ongelmat Markus OlinKaikki on vinksin vonksin Raija PyykköSuomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki Juhani KnuutiJufottaako? Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenLähellä etänä Elina Andersson-FinneProphet of gloom Howy JacobsMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? Mari HatavaraOle mukava Leena KurkinenProfessorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen Heli RuokamoTarvitsemmeko uudenlaista johtajuutta? Jukka KekkonenMisinformation överallt! Vad kan universitetssamfundet göra? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiYritysyhteistyö – etu vai rasite? Aki MIkkolaDreaming of tenure in Finland? The Finnish Supreme Court says that you shouldn’t Petri Mäntysaari