Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

20.6.2016

Kesätutkimuskausi alkaa!

Kesä on professorin tutkimuskautta. Professoreista suurin osa sanoo, että tutkimustyöhön voi parhaiten keskittyä nimenomaan viikonloppuisin ja loma-aikoina.

Näin ei tietenkään saisi olla, vaan tutkimustyön tulisi mahtua professorin työnkuvaan myös lukukausien aikana. Antaahan yliopistolakikin professorin tehtäväksi tieteellisen tutkimustyön harjoittamisen. Selvitykset kuitenkin osoittavat, että professori pystyy suuntaamaan tutkimustyöhön vain vajaan kolmanneksen työpanoksestaan. Muut tehtävät kuten ohjaus, opetus, hallinto ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus vievät runsaat kaksi kolmasosaa työpanoksesta.

Tietysti me professorit haluamme tehdä tutkimusta myös lukukausien aikana syksyllä ja keväällä. Tämä tarkoittaa ylitöitä. Professoriliiton jäsenkyselyn mukaan normaalia työpäivää tekee professoreista 26 %, lievää ylityötä (9–10 tuntia päivässä) 43 % ja ylipitkää työpäivää (yli 10 tuntia päivässä) 31 %. Työmäärissä ei ole todettu eroja yliopistojen tai tieteenalojen kesken.

Professoreiden säännölliset tutkimuskaudet helpottaisivat tilannetta. Liitto on vaatinut, että yliopistot mahdollistaisivat professoreille tutkimuskauden joka seitsemäs vuosi. Säätiöiden professoripooli auttoi tilannetta väliaikaisesti. Sen ansiosta vuosina 2011–15 yhteensä 397 professoria saattoi omistautua vuodeksi tutkimustyöhön. Professoripooli oli tarkoitettu määräaikaiseksi järjestelmäksi, jonka aikana yliopistot järjestäisivät tutkimuskausijärjestelmänsä kuntoon. Kaikki  yliopistot eivät ole vielä näin tehneet.

Joissakin yliopistoissa professorit voivat hakea tutkimuskautta joka seitsemäs vuosi, ja järjestelmä toimii hyvin. Professori saa vapautuksen muista tehtävistä ja voi keskittyä tutkimukseen. Kun laitos tai vastaava yksikkö saa lisämäärärahan, voidaan sen turvin hoitaa puuttumaan jäävä opetus.

Kiinnostus tutkimuskauteen saattaa kuitenkin olla vähäisempää, jos siihen liittyy ehto, että tutkimusvuoden aikana täytyy työskennellä ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimusorganisaatiossa. Useiden kuukausien ulkomaanjakso voi monille olla mahdoton toteuttaa. Puoliso ja lapset eivät pysty noin vain lähtemään professorin mukana. Ja sitten kun lapset ovat lentäneet pesästä, tuleekin elämänvaihe, jossa huolehditaan omien vanhempien hoidosta. Tämä on myös tasa-arvokysymys: omien vanhempien ja appivanhempien asioiden järjesteleminen on varsin usein naisten vastuulla.

Ulkomaanjakson sisällyttäminen tutkimuskauteen on lähtöisin yliopistojen halusta vankentaa kansainvälistä vuorovaikutusta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tutkimustyö on jo lähtökohtaisesti kansainvälistä. Sitä varten ei tarvitse matkustaa. Selvitykset kertovat, että yli 80 % professoreista käyttää päivittäin työssään jotain vierasta kieltä. Yhteydenpito ulkomaille esimerkiksi viestintäteknologian avulla on jo jokapäiväistä.

Kesä on kukkeimmillaan. On aikaa tehdä tutkimusta: lukea ja kirjoittaa, käsitellä aineistoa, viimeistellä käsikirjoituksia, toimia toisten laatimien tekstien arvioijana, suunnitella hankehakemuksia. Professorin kesätyöt ovat siitä mukavia, että niihin voi paneutua laiturinnokassa tai pihakeinussa.