Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

28.1.2019

Massaluennoilta työelämäprojekteihin

Yliopiston opetuksesta esitetään julkisuudessa joskus käsityksiä, jotka perustuvat vuosikymmenten takaisiin kokemuksiin. On opiskeltu 1970-luvulla, taikka kaveri on opiskellut, ja luullaan, että sellaistahan siellä yliopistossa edelleenkin on. Massaluennoilla istutaan. Asiat kopioidaan kalvoilta omiin vihkoihin. (Kalvot nyt kai sentään ovat vaihtuneet piirtoheitinkalvoista powerpointeiksi?) Kirjatentteihin päntätään. Ja opintojen loppupuolella osallistutaan seminaareihin, joissa esiintymistä pitää jännittää. Gradu on kaikkien opiskelijoiden yhteinen kauhistus. Professorit ovat tavattavissa vastaanotolla kerran viikossa.

Noista ajoista on kuitenkin kulunut 40 vuotta. Tervetuloa tutustumaan nyky-yliopistoon!

Opiskelumuodot ovat monipuolistuneet: luentojen, tenttien ja seminaarien ohella on erityyppisiä kirjoitustehtäviä, tiimitöitä, opintopiirejä ja projekteja. Henkilökohtaista ohjausta on runsaasti. Verkko-opetusta on otettu käyttöön siinä missä järkevää on. Työssäoppimisjakso eli harjoittelu ja muut yhteistyömuodot työelämän kanssa kuuluvat itsestäänselvästi tutkinto-ohjelmiin. Noin neljäsosa yliopisto-opiskelijoista sisällyttää tutkintoonsa yli kolmen kuukauden ulkomaanjakson.

Monenlaiset yliopistopedagogiset tuulet ovat puhaltaneet yliopistossa viime vuosikymmeninä, ja pedagogiikka on entistä vahvemmin hallussamme. Behavioristinen, kognitiivinen ja kokemuksellinen oppimiskäsitys olivat kukin valtavirtaa jonkin aikaa ja jättivät jälkensä opetukseen. Ongelmalähtöinen, kontekstuaalinen ja yhteisöllinen oppiminen innostivat aikanaan ja vaikuttivat opetussuunnitelmiin ja kurssikäytäntöihin. Viimeaikaisin jäljenjättäjä taitaa olla konstruktivismi: oppija rakentaa tietoa itse ja on vastuussa oppimisestaan. Yliopistopedagogiikkaan kuuluu, että osaamme soveltaa oppimisnäkemyksiä erilaisiin tavoitteisiin, sisältöihin ja opiskelijaryhmiin.

Nykyhetki saattaa erota vuosikymmenten takaisesta myös niin, että opetus- ja tutkimushenkilökunta opettaa mielellään. Professoriliiton jäsenkyselyiden mukaan professorit pitävät opetusta työn ilon lähteenä. Opiskelijoiden ohjaus on työmme hienoimpia puolia, ja vuorovaikutus heidän kanssaan on antoisaa ja innostavaa.

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita