Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

28.1.2019

Massaluennoilta työelämäprojekteihin

Yliopiston opetuksesta esitetään julkisuudessa joskus käsityksiä, jotka perustuvat vuosikymmenten takaisiin kokemuksiin. On opiskeltu 1970-luvulla, taikka kaveri on opiskellut, ja luullaan, että sellaistahan siellä yliopistossa edelleenkin on. Massaluennoilla istutaan. Asiat kopioidaan kalvoilta omiin vihkoihin. (Kalvot nyt kai sentään ovat vaihtuneet piirtoheitinkalvoista powerpointeiksi?) Kirjatentteihin päntätään. Ja opintojen loppupuolella osallistutaan seminaareihin, joissa esiintymistä pitää jännittää. Gradu on kaikkien opiskelijoiden yhteinen kauhistus. Professorit ovat tavattavissa vastaanotolla kerran viikossa.

Noista ajoista on kuitenkin kulunut 40 vuotta. Tervetuloa tutustumaan nyky-yliopistoon!

Opiskelumuodot ovat monipuolistuneet: luentojen, tenttien ja seminaarien ohella on erityyppisiä kirjoitustehtäviä, tiimitöitä, opintopiirejä ja projekteja. Henkilökohtaista ohjausta on runsaasti. Verkko-opetusta on otettu käyttöön siinä missä järkevää on. Työssäoppimisjakso eli harjoittelu ja muut yhteistyömuodot työelämän kanssa kuuluvat itsestäänselvästi tutkinto-ohjelmiin. Noin neljäsosa yliopisto-opiskelijoista sisällyttää tutkintoonsa yli kolmen kuukauden ulkomaanjakson.

Monenlaiset yliopistopedagogiset tuulet ovat puhaltaneet yliopistossa viime vuosikymmeninä, ja pedagogiikka on entistä vahvemmin hallussamme. Behavioristinen, kognitiivinen ja kokemuksellinen oppimiskäsitys olivat kukin valtavirtaa jonkin aikaa ja jättivät jälkensä opetukseen. Ongelmalähtöinen, kontekstuaalinen ja yhteisöllinen oppiminen innostivat aikanaan ja vaikuttivat opetussuunnitelmiin ja kurssikäytäntöihin. Viimeaikaisin jäljenjättäjä taitaa olla konstruktivismi: oppija rakentaa tietoa itse ja on vastuussa oppimisestaan. Yliopistopedagogiikkaan kuuluu, että osaamme soveltaa oppimisnäkemyksiä erilaisiin tavoitteisiin, sisältöihin ja opiskelijaryhmiin.

Nykyhetki saattaa erota vuosikymmenten takaisesta myös niin, että opetus- ja tutkimushenkilökunta opettaa mielellään. Professoriliiton jäsenkyselyiden mukaan professorit pitävät opetusta työn ilon lähteenä. Opiskelijoiden ohjaus on työmme hienoimpia puolia, ja vuorovaikutus heidän kanssaan on antoisaa ja innostavaa.

Maarit Valo

Puheviestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja (2017-2018)

Kirjoitukset

Työelämä, yliopistot ja jatkuva oppiminen 0Massaluennoilta työelämäprojekteihin 0Oma huone 2Salaiset väitöskirjat 1Yhdessä me olemme yliopisto 0

Muut kirjoittajat

Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaTKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Tarja NiemeläThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenAkateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija Laitinen