Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

28.1.2019

Massaluennoilta työelämäprojekteihin

Yliopiston opetuksesta esitetään julkisuudessa joskus käsityksiä, jotka perustuvat vuosikymmenten takaisiin kokemuksiin. On opiskeltu 1970-luvulla, taikka kaveri on opiskellut, ja luullaan, että sellaistahan siellä yliopistossa edelleenkin on. Massaluennoilla istutaan. Asiat kopioidaan kalvoilta omiin vihkoihin. (Kalvot nyt kai sentään ovat vaihtuneet piirtoheitinkalvoista powerpointeiksi?) Kirjatentteihin päntätään. Ja opintojen loppupuolella osallistutaan seminaareihin, joissa esiintymistä pitää jännittää. Gradu on kaikkien opiskelijoiden yhteinen kauhistus. Professorit ovat tavattavissa vastaanotolla kerran viikossa.

Noista ajoista on kuitenkin kulunut 40 vuotta. Tervetuloa tutustumaan nyky-yliopistoon!

Opiskelumuodot ovat monipuolistuneet: luentojen, tenttien ja seminaarien ohella on erityyppisiä kirjoitustehtäviä, tiimitöitä, opintopiirejä ja projekteja. Henkilökohtaista ohjausta on runsaasti. Verkko-opetusta on otettu käyttöön siinä missä järkevää on. Työssäoppimisjakso eli harjoittelu ja muut yhteistyömuodot työelämän kanssa kuuluvat itsestäänselvästi tutkinto-ohjelmiin. Noin neljäsosa yliopisto-opiskelijoista sisällyttää tutkintoonsa yli kolmen kuukauden ulkomaanjakson.

Monenlaiset yliopistopedagogiset tuulet ovat puhaltaneet yliopistossa viime vuosikymmeninä, ja pedagogiikka on entistä vahvemmin hallussamme. Behavioristinen, kognitiivinen ja kokemuksellinen oppimiskäsitys olivat kukin valtavirtaa jonkin aikaa ja jättivät jälkensä opetukseen. Ongelmalähtöinen, kontekstuaalinen ja yhteisöllinen oppiminen innostivat aikanaan ja vaikuttivat opetussuunnitelmiin ja kurssikäytäntöihin. Viimeaikaisin jäljenjättäjä taitaa olla konstruktivismi: oppija rakentaa tietoa itse ja on vastuussa oppimisestaan. Yliopistopedagogiikkaan kuuluu, että osaamme soveltaa oppimisnäkemyksiä erilaisiin tavoitteisiin, sisältöihin ja opiskelijaryhmiin.

Nykyhetki saattaa erota vuosikymmenten takaisesta myös niin, että opetus- ja tutkimushenkilökunta opettaa mielellään. Professoriliiton jäsenkyselyiden mukaan professorit pitävät opetusta työn ilon lähteenä. Opiskelijoiden ohjaus on työmme hienoimpia puolia, ja vuorovaikutus heidän kanssaan on antoisaa ja innostavaa.

Maarit Valo

Puheviestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja (2017-2018)

Kirjoitukset

Työelämä, yliopistot ja jatkuva oppiminen 0Massaluennoilta työelämäprojekteihin 0Oma huone 2Salaiset väitöskirjat 1Yhdessä me olemme yliopisto 0

Muut kirjoittajat

Urapolun arvioinnit kuntoon Raija PyykköDigitaalisuus helpottaa elämää – ja ajaa epätoivoon Jaana HallamaaProfessors´ tenure track: fair or unfair? 1Tarja NiemeläHowyland Revisited Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaMuurahaisen omenakävely ja globaalit ongelmat Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenSuomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki 2Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopistot menneen vankina ja tulevaisuuden rakentajina Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaOle mukava Leena KurkinenProfessorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen Heli RuokamoTarvitsemmeko uudenlaista johtajuutta? 1Jukka KekkonenMisinformation överallt! Vad kan universitetssamfundet göra? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika Lähteenmäki