Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

23.4.2019

Työelämä, yliopistot ja jatkuva oppiminen

Oppiminen on tärkeä työelämätaito. Kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa pärjää parhaiten se, jolla on uteliaisuutta ja oppivainen mieli. Työn sisällöt kehittyvät, tieto lisääntyy ja toimintatavat uudistuvat. Uusia tietojärjestelmiä ja viestintäteknologian tapoja otetaan käyttöön, ja digitalisaation myötä saadaan työpaikalle uusia tekoälyn sovelluksia. Työyhteisön viestinnässä, verkostojen yhteistyössä ja kansainvälisyyden kuvioissa on niissäkin jatkuvasti opittavaa. Oppiminen kuuluu vallankin tietoperustaiseen työhön niin itsestäänselvästi, ettei sen osuutta omasta tai työyhteisön päivittäisestä tekemisestä edes hahmota. Jatkuva oppiminen kuuluu myös tulevaisuuden työelämään. 

Julkisuudessa on pohdiskeltu, kuka järjestää ja maksaa työikäisten jatkuvan oppimisen. Viimeksi toimittaja Marjukka Liiten Helsingin Sanomien jutussaan pohti erilaisten toimijoiden osuutta ja koulutuksen toteutusta. Täydennyskoulutuksen tarpeesta ollaan Suomessa yksimielisiä, mutta konkreettiset päätökset vielä puuttuvat. 

Mikä rooli yliopistoilla on jatkuvan oppimisen järjestäjänä? Jatkuva oppiminen otettiin osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiota. Tavoitteena on paitsi nostaa suomalaisten koulutustasoa myös mahdollistaa työikäisten täydennyskoulutus korkeakouluissa. Tarkoitus on, että korkeakoulujen koulutustarjonta ja oppimateriaalit olisivat ”eri käyttäjäryhmien” hyödynnettävissä. Tämä saataisiin aikaan korkeakoulujen yhteistyöllä, digitaalisesti järjestettävillä opinnoilla, täysin digitaalisesti suoritettavilla tutkinnoilla sekä modulaarisella opintotarjonnalla. 

Moduulit olisivat tutkintojen osia, joita tarjottaisiin täydennyskoulutuksena työelämälle. Moduuleilla voidaan ”joustavasti palvella erilaisia opiskelijaryhmiä ja työ- ja elinkeinoelämää sekä näin tarjota osaamisen kehittämistä entistä useammille”. Tutkintoon johtavaa tilauskoulutustakin voidaan yliopistoissa antaa. OKM visioi uudenlaisia kumppanuuksia työelämän ja korkeakoulujen välille: ”jatkuvan oppimisen kulttuurin syntyminen ja juurtuminen työnantajien keskuuteen tarjoaa uudenlaisen roolin korkeakouluille”.

Jatkuvan oppimisen järjestäminen työelämälle ei ole pelkkien visioiden varassa, vaan yliopistolakiakin muutettiin vuodenvaihteessa. Nyt ”yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen”. Yhtä jalkaa yliopistolain muutoksen kanssa muutettiin tietysti myös yliopistojen rahoitusmallia. Yliopistoja yritetään saada innostumaan täydennyskoulutustehtävästään prosenttiosuuksien muutoksella. Jatkuvan oppimisen osuus vuosien 2021–2024 yliopistojen rahoitusmallissa on 5 prosenttia nykyisten 2 prosentin sijasta. 

Täydennyskoulutuksen järjestämisestä työelämälle tuli siis yliopistojen uusi tehtävä. Vaikea on kuitenkin kuvitella, että professorit tai muu opetus- ja tutkimushenkilöstö ehtisivät nykyisten töidensä lisäksi suunnittelemaan ja toteuttamaan työssäkäyville kohdennettavia moduuleita. Vai olisiko ideana tosiaan se, että täydennyskoulutukseen pistäytyvät tulisivat samoille kursseille kuin maisteriksi opiskelevat? Yhteiset opintojaksot olisivat erikoinen ajatus jo senkin vuoksi, että täydennyskoulutuksen pedagogiikka on erilaista kuin yliopistopedagogiikka.

Professoriliitto onkin vaatinut, että jatkuvan oppimisen järjestäminen tulisi toteuttaa erillisellä hankerahoituksella. Tällöin jatkuvan oppimisen indikaattorin painoarvo rahoitusmallissa voisi olla pienempi. Professoriliitto on laatinut yhdessä Tieteentekijöiden liiton kanssa oman ehdotuksensa yliopistojen rahoitusmalliksi. Vaihtoehtoinen malli esitellään Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton järjestämässä kevätseminaarissa 26.4.2019.

Maarit Valo

Puheviestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja (2017-2018)

Kirjoitukset

Työelämä, yliopistot ja jatkuva oppiminen 0Massaluennoilta työelämäprojekteihin 0Oma huone 2Salaiset väitöskirjat 1Yhdessä me olemme yliopisto 0

Muut kirjoittajat

Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaTKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Tarja NiemeläThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenAkateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija Laitinen