Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

14.9.2015

William Stonerin ura ja elämä

Kaunokirjallisuus tarjoaa jännittäviä kuvia yliopistomaailmasta. Professori Joel Kuortti on analysoinut suomalaisen kirjallisuuden yliopistokuvauksia teoksessaan ”Yliopistoon!” (2013). Teos perustuu alunperin Acatiimi-lehdessä ilmestyneisiin juttuihin, jotka käsittelevät yliopistoelämän kuvauksia kotimaisessa kirjallisuudessa kautta aikain.

Vaikuttava kertomus amerikkalaisesta yliopistomaailmasta 1900-luvun alkupuolelta on John Williamsin romaani ”Stoner”. Se julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1965, mutta siitä tuli tunnettu uusintapainosten myötä vasta nyt, viidenkymmenen vuoden kuluttua. Arvostelut ovat olleet ylistäviä: ”one of the great novels in English of the 20th century” (Sunday Times), ”I can’t recommend it enough” (The Telegraph),”You should seriously read ‘Stoner’ right now” (The New York Times Magazine), ”the greatest American novel you’ve never heard of” (The New Yorker). ”Paras amerikkalainen romaani, josta et ole koskaan kuullutkaan” osuu oikeaan: harva oli tutustunut kirjailijaan ennen kuin hänet löydettiin uudelleen 2000-luvulla.

John Williams kertoo yliopistomiehen tarinan. Kirjan päähenkilö William Stoner on kotoisin keskilännen köyhältä maatilalta. Vuonna 1910 hän tulee 19-vuotiaana opiskelemaan Missourin yliopistoon. Hän opiskelee tohtoriksi asti ja tekee samassa yliopistossa pitkän uran kirjallisuuden tutkija-opettajana (assistant professor).

”Stoneria” voi lukea monesta näkökulmasta. Se on kiinnostava ajankuva Yhdysvalloista 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Se on kuvaus sosiaalisesta noususta maaseudulta kaupunkiin ja farmilta yliopistoon. Se on masentava kertomus yliopisto-opettajan urasta, jonka etenemisen kollegat pysäyttävät. Se on tarkka analyysi laitosyhteisön riidoista, virkataisteluista, opettajien ja opiskelijoiden kompleksisesta suhteesta ja opettamisen vaikeudesta. Se on säälimätön kertomus surkeasta avioliitosta ja onnettomasta perheestä. William Stoner on yksinäinen, työyhteisössään syrjitty, lopulta sairas mies vailla illuusioita itsestään tai työnsä tuloksista.

Kuitenkin ”Stoner” on myös vahva kuvaus akateemisen ihmisen sitoutumisesta yliopistoon. Se kertoo rakkaudesta tieteeseen, tutkimukseen ja yliopisto-opetukseen. Se kuvaa kirjallisuuden opettajan intohimoa tutkimuskohteeseensa ja aitoa pyrkimystä saada opiskelijat intohimon piiriin. Kirja on analyysi akateemisesta työstä: ajattelusta, pohdinnasta, uuden etsimisestä ja ahkeruudesta.

Kuinka William Stonerin nyt kävisi yliopistossa, kysyy Rachel Carey Times Higher Education -lehdessä. Arvostaako yliopisto vielä rakkautta tieteeseen tai sitoutumista yliopistotyöhön? Stoner säilytti omanarvontuntonsa, omistautui tieteelle ja opetukselle ja kirjoitti kirjoja tutkimusaiheestaan, englanninkielisestä kirjallisuudesta. Nyky-Stonerin olisi pakko tuottaa pikatuloksia eli kirjoittaa artikkeleita high impact -lehtiin ja hankkia täydentävää rahoitusta. Nykyinen akateeminen kilpailu ei olisi William Stoneria varten.

Kristian Möller 16.09.2015
Kiitos hienosta vinkistä; Stoner ei ole tuttu, mutta täytyy tutustua. Professorikuntaa voisi myös hauskuttaa tutustuminen brittiläisen David Lodgen yliopistotrilogiaan "Changing Places", "Small World" & "Nice Work". Lodge on entinen Birminghamin yliopiston kirjallisuustutkimuksen proffa ja samalla arvostettu kirjalija. Yliopistokuvausta terästää huumori ja vahva ironia. Bradburyn "The History Man/Ajan mies" luo jo synkempää kuvaa.

Terveisin Kristian Möller

Maarit Valo 16.09.2015
Kiitoksia lukuvinkeistä! Kirjallisuus antaa meille perspektiiviä suhtautua nykyiseen suomalaiseen yliopistoon ja yliopistoelämään.