Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.
14.9.2015William Stonerin ura ja elämä
Kaunokirjallisuus tarjoaa jännittäviä kuvia yliopistomaailmasta. Professori Joel Kuortti on analysoinut suomalaisen kirjallisuuden yliopistokuvauksia teoksessaan ”Yliopistoon!” (2013). Teos perustuu alunperin Acatiimi-lehdessä ilmestyneisiin juttuihin, jotka käsittelevät yliopistoelämän kuvauksia kotimaisessa kirjallisuudessa kautta aikain.
Vaikuttava kertomus amerikkalaisesta yliopistomaailmasta 1900-luvun alkupuolelta on John Williamsin romaani ”Stoner”. Se julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1965, mutta siitä tuli tunnettu uusintapainosten myötä vasta nyt, viidenkymmenen vuoden kuluttua. Arvostelut ovat olleet ylistäviä: ”one of the great novels in English of the 20th century” (Sunday Times), ”I can’t recommend it enough” (The Telegraph),”You should seriously read ‘Stoner’ right now” (The New York Times Magazine), ”the greatest American novel you’ve never heard of” (The New Yorker). ”Paras amerikkalainen romaani, josta et ole koskaan kuullutkaan” osuu oikeaan: harva oli tutustunut kirjailijaan ennen kuin hänet löydettiin uudelleen 2000-luvulla.
John Williams kertoo yliopistomiehen tarinan. Kirjan päähenkilö William Stoner on kotoisin keskilännen köyhältä maatilalta. Vuonna 1910 hän tulee 19-vuotiaana opiskelemaan Missourin yliopistoon. Hän opiskelee tohtoriksi asti ja tekee samassa yliopistossa pitkän uran kirjallisuuden tutkija-opettajana (assistant professor).
”Stoneria” voi lukea monesta näkökulmasta. Se on kiinnostava ajankuva Yhdysvalloista 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Se on kuvaus sosiaalisesta noususta maaseudulta kaupunkiin ja farmilta yliopistoon. Se on masentava kertomus yliopisto-opettajan urasta, jonka etenemisen kollegat pysäyttävät. Se on tarkka analyysi laitosyhteisön riidoista, virkataisteluista, opettajien ja opiskelijoiden kompleksisesta suhteesta ja opettamisen vaikeudesta. Se on säälimätön kertomus surkeasta avioliitosta ja onnettomasta perheestä. William Stoner on yksinäinen, työyhteisössään syrjitty, lopulta sairas mies vailla illuusioita itsestään tai työnsä tuloksista.
Kuitenkin ”Stoner” on myös vahva kuvaus akateemisen ihmisen sitoutumisesta yliopistoon. Se kertoo rakkaudesta tieteeseen, tutkimukseen ja yliopisto-opetukseen. Se kuvaa kirjallisuuden opettajan intohimoa tutkimuskohteeseensa ja aitoa pyrkimystä saada opiskelijat intohimon piiriin. Kirja on analyysi akateemisesta työstä: ajattelusta, pohdinnasta, uuden etsimisestä ja ahkeruudesta.
Kuinka William Stonerin nyt kävisi yliopistossa, kysyy Rachel Carey Times Higher Education -lehdessä. Arvostaako yliopisto vielä rakkautta tieteeseen tai sitoutumista yliopistotyöhön? Stoner säilytti omanarvontuntonsa, omistautui tieteelle ja opetukselle ja kirjoitti kirjoja tutkimusaiheestaan, englanninkielisestä kirjallisuudesta. Nyky-Stonerin olisi pakko tuottaa pikatuloksia eli kirjoittaa artikkeleita high impact -lehtiin ja hankkia täydentävää rahoitusta. Nykyinen akateeminen kilpailu ei olisi William Stoneria varten.
Kristian Möller 16.09.2015
Kiitos hienosta vinkistä; Stoner ei ole tuttu, mutta täytyy tutustua. Professorikuntaa voisi myös hauskuttaa tutustuminen brittiläisen David Lodgen yliopistotrilogiaan "Changing Places", "Small World" & "Nice Work". Lodge on entinen Birminghamin yliopiston kirjallisuustutkimuksen proffa ja samalla arvostettu kirjalija. Yliopistokuvausta terästää huumori ja vahva ironia. Bradburyn "The History Man/Ajan mies" luo jo synkempää kuvaa.
Terveisin Kristian Möller
Maarit Valo 16.09.2015
Kiitoksia lukuvinkeistä! Kirjallisuus antaa meille perspektiiviä suhtautua nykyiseen suomalaiseen yliopistoon ja yliopistoelämään.
Maarit Valo
Puheviestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja (2017-2018)
Kirjoitukset
Työelämä, yliopistot ja jatkuva oppiminen 0Massaluennoilta työelämäprojekteihin 0Oma huone 2Salaiset väitöskirjat 1Yhdessä me olemme yliopisto 0Muut kirjoittajat
Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaTKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Tarja NiemeläThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenAkateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija LaitinenArkisto
- huhtikuu, 2019 1
- tammikuu, 2019 1
- lokakuu, 2018 1
- toukokuu, 2018 1
- maaliskuu, 2018 1
- marraskuu, 2017 1
- syyskuu, 2017 1
- huhtikuu, 2017 1
- tammikuu, 2017 1
- lokakuu, 2016 1
- kesäkuu, 2016 1
- maaliskuu, 2016 1
- helmikuu, 2016 1
- marraskuu, 2015 1
- syyskuu, 2015 1
- toukokuu, 2015 1
- maaliskuu, 2015 1
- tammikuu, 2015 1
- lokakuu, 2014 1
- syyskuu, 2014 1
- toukokuu, 2014 1
- huhtikuu, 2014 1
- maaliskuu, 2014 1
- tammikuu, 2014 1
- marraskuu, 2013 1
- syyskuu, 2013 1