Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Maria Fredriksson-Ahomaa

3.5.2023

Johtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä?

Professorilla on erilaisia tehtäviä, jotka vaativat erilaisia kykyjä ja taitoja. Toimenkuva koostuu opetuksesta, tutkimuksesta, yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, hallinnosta ja esihenkilövastuusta. Toimenkuvan painotus voi vaihdella merkittävästi professorien välillä. Helsingin yliopiston johtosääntöön on kirjattu vaatimukset professorin tehtävään: professoreiden kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu korkea tieteellinen pätevyys, kyky antaa korkeatasoista opetusta, kokemus tieteellisen tutkimuksen johtamisesta ja näyttö kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi Helsingin yliopiston johtosäännössä on maininta, että professorin tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana.

Professorin ydintehtäviä ovat opetus ja tutkimus. Opetuksen ja tutkimuksen vapaus sekä yhteisöllisyys tekevät professorin työstä mielekkään, harva meistä valitsisi toisen uran. Professorit ovat sitoutuneita työhönsä ja kiinnostus tutkimuksen tekoon on suuri. Tutkimukseen ja opetukseen liittyvän hallinnon määrä on valitettavasti viime vuosina lisääntynyt, ja sitä ei helpota lähipalvelujen puute. Kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkiminen vie yhä enemmän aikaa, ja itse tutkimuksen tekoon jää yhä vähemmän aikaa. Esihenkilötehtävät professorit hoitavat opetuksen ja tutkimuksen rinnalla.

Esihenkilötehtävien lisäksi professorit toimivat erilaisissa johtotehtävissä: rehtorina, dekaanina, osastonjohtajana, oppiaineen vastaavana, koulutusohjelman johtajana, tutkimusohjelman johtajana. Lisäksi professoreita on tiedekuntaneuvostossa, erilaisissa johtoryhmissä ja muissa toimielimissä. Johtajaksi ryhtyminen koetaan usein uhrautumiseksi, johon liittyy riski, että oma tutkimusura hiipuu. Monesti johtotehtävät eivät houkuttele, ja niihin ryhdytään, koska työyhteisön luottamus siihen velvoittaa. Aikaa johtamiseen on yleensä liian vähän, toisinaan motivaatio ja innostus puuttuvat. Professori tasapainoilee akateemisen roolin ja johtajan roolin välillä.

Professoreiden vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa ovat heikentyneet. Professorin pätevyys on enää harvoin kelpoisuusehtona yliopistojen johtotehtävissä. Yhä useammin johtotehtäviin valitaan henkilö, joka ei ole professori. Tehtävänhaku on yleensä avoin, ja professorihakijoita on monesti vähän. Johtotehtävissä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa strategisiin päätöksiin, ehkä vähän tulevaisuuteenkin. On tärkeää, että johtotehtävissä on tulevaisuudessakin professoreita, joilla on yhteys akateemiseen työhön. Johtaminen vaatii kuitenkin aikaa, motivaatiota ja innostusta sekä terveen itsetunnon.

Maria Fredriksson-Ahomaa

Edelliset kirjoitukset

Ei vielä edellisiä kirjoituksia

Muut kirjoittajat

Oikeissa töissä? Jaana HallamaaHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja Jari StenvallTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaTKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Tarja NiemeläTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja Anssi PaasiNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinLatasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiJufottaako? Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenLähellä etänä Elina Andersson-FinneThe Covid cohort Howy JacobsMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenAkateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija Laitinen