Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Päivi Pahta

Dekaani, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto

12.6.2019

#osaamisenpuolesta

Edellisessä blogikirjoituksessani maaliskuussa pohdin edessä olevien eduskuntavaalien teemoja. Nyt näyttää siltä, että monet silloisista hashtagteemoista itse asiassa toteutuivat, ja kun teemoja oli laidasta laitaan, kävi myös niin, että kaikkien puolueiden kannatus jäi historiallisesti alle 20 prosentin. Jokaiselle jotakin. Mutta vaalien jälkeisessä hallituksen muodostamisprosessissa vasta selviää se, mitkä teemat pääsevät hallitusohjelmaan ja sen myötä valmisteluun ja lopulta ehkä maaliinkin. Tätä kirjoittaessani Suomessa on noin viikon vanha pääministeri Antti Rinteen johtama uusi hallitus, jossa koulutuksen kenttä on jaettu kahdelle ministerille, joista toinen on opetusministeri ja toinen tiede- ja kulttuuriministeri. Yliopistot ja tutkimus kuuluvat jälkimmäisen salkkuun. Ennen vaaleja yliopistomaailman puolelta esitetty ajatus tiedeministeristä siis toteutui ainakin osittain. 

Uusi eduskunta on jo käynyt hallitusohjelmasta ensimmäisen ja varsin värikkään keskustelun. Ohjelmasta on keskusteltu vilkkaasti myös julkisuudessa ja sen kokonaisuudesta ja yksityiskohdista on esitetty arvioita niin puolesta kuin vastaankin, kuten moniääniseen demokratiaan kuuluukin. Koulutussektorin näkökulmasta tarkasteltuna jo ohjelman nimi, "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta", on lupaava ja ohjelman sisällöstä löytyy paljon hyviä ja jopa toiveikkuutta herättäviä kirjauksia. Vaikka julkisuudessa eniten huomiota on saanut toisen asteen koulutusta koskeva muutos, jonka myötä oppivelvollisuus pitenee, ohjelmassa huomioidaan koko kasvatuksen ja koulutuksen ketju varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Lisärahoitusta on luvassa moneen kohtaan koulutuksen ja tutkimuksen kenttää, ja on syytä toivoa, että talouden suunta säilyy positiivisena, jotta ohjelmaan kirjatut uudistukset voidaan toteuttaa. Varsinkin kun koulutus ei suinkaan ole ainoa sektori, jolla ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttaminen perustuu lisärahoitukseen. 

Viimeaikaisten hallitusten koulutusleikkausten sarja näyttää siis tällä erää tulleen tiensä päähän ja suunta kääntyneen. Koulutusalan järjestöjen kannanotot ovat tervehtineet hallitusohjelmaa ilolla, eikä ihme, sillä yleisen koulutusta ja osaamista arvostavan sävyn lisäksi ohjelmaan sisältyy paljon hyviä yksittäisiä tavoitteita. "Kasvatus, koulutus, tiede ja tutkimus sekä koulutuksellinen tasa-arvo nähdään keskeisinä investointeina tulevaisuuteen", kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan. Sivistystyönantajat toteavat tiedotteessaan, että hallitusohjelma antaa hyvän lähtökohdan suomalaisen koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Tyytyväisyytensä ilmaisee myös Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry, joka omassa tiedotteessaan toteaa hallitusohjelman sisältävän "juuri sellaisia linjauksia, joita yliopistot uudelta hallitukselta odottivatkin". Tällainen hartaasti odotettu linjaus on ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolin vahvistaminen korkeakoulujen rahoituksessa ja indeksikorotusten toteuttaminen täysimääräisinä koko hallituskauden ajan. Myös tutkimusrahoituksen ennakoitavuuteen, pitkäjänteisyyteen ja hyödynnettävyyteen pyrittäneen hakemaan parannuksia, tai vähintäänkin asiaa selvitetään. Korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuetaan lisärahoituksella ja toimintaympäristöä pyritään vahvistamaan luomalla edellytyksiä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten osaamiskeskittymille eri puolilla Suomea. 

Hallitusohjelmaan on noussut myös toimenpiteitä suomalaisten yliopistojen kansainvälistymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, mistä muun muassa Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto ilmaisevat yhteisessä tiedotteessaan tyytyväisyytensä. Tavoitteena on helpottaa ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja ja vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja veto­voimaa pyritään parantamaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Tervetulleita tavoitteita kaikki.

Jatkuvan oppimisen teema on vahvasti esillä läpi hallitusohjelman. On ilmiselvää, että käynnissä oleva nopea ja vain kiihtyvä työn murros vaatii uudenlaista tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen ajattelua kaikilla koulutuksen tasoilla, myös yliopistoissa. Hallitusohjelmaan on kirjattuna tavoite toteuttaa parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Eihän tämä yllätyksenä tullut, asiasta on puhuttu jo pitkään ja yhtä ja toista tehtykin, mutta hallitusohjelma antaa uudistukselle aivan uutta painoarvoa. Tämä jos mikä on kunnianhimoinen tavoite, jossa on haastetta myös suomalaiselle korkeakoulukentälle: hallitusohjelman mukaan jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa. Onneksi omassa yliopistossani hihat on jo kääräisty ja työ aloitettu. #osaamisenpuolesta.   

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita