Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

20.5.2019

Entä kun väsyy?

Näin kesän kynnyksellä useampi meistä odottanee jo kesälomaa ja taukoa työstään. Vaikka opettajiin ja tutkijoihin ei sovelleta kokonaistyöaikajärjestelmän myötä vuosilomaa koskevia määräyksiä, aivoille on syytä suoda kunnon hengähdystauko. Kesäloman vaikutusta työhyvinvointiin on tutkittu vähän. On kuitenkin selvää, että pelkkien lomien voimalla työssä ei jaksa. Työssäjaksamisesta on syytä huolehtia pitkin vuotta. Mutta mitä tehdä, jos uhkaa väsyä?

Työn tuunaaminen. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on lanseerannut työn tuunaamisen käsitteen. Wikisanakirjan mukaan ”tuunaaminen on valmiiden esineiden ja tekstiilien muokkaamista itse siten, että vanhasta tai tavallisesta saadaan uutta ja yksilöllistä. Turhille asioille keksitään käyttötarkoitus, vanhaa uudistetaan tai valmistetaan vanhoja tuotteita hyväksikäyttäen ja yhdistellen kokonaan uusi tuote.” Omaa työtäänkin voi koittaa tuunata. Työssä jaksamista voi yrittää kohentaa tuunaamalla työnsä sisältöä tai omia työtapoja. Voiko jotain jättää tekemättä? Tai tehdä asioita toisella tavalla? 

Tutkimuskausi. Omaan tutkimukseen paneutuminen on monille professoreille työtyytyväisyyden lähde. Jospa hakisit hallinto- ja opetustyöstä vapaan jakson joko yliopistosi tutkimuskausijärjestelmän puitteissa tai sitten työehtosopimuksen kirjauksen puitteissa. 

Kiila-kuntoutus. Ammatillisen Kiila-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työkykyä ja tukea pysymistä työelämässä. Vertaistuen avulla voi käydä läpi työtään ja etsiä keinoja jaksamiseen. Professoriliiton jäsenille käynnistyy alkusyksystä oma kurssi.

Vuorotteluvapaa. Jos kaipaat pidempää taukoa työnteosta, vuorotteluvapaa saattaa olla ratkaisu. 

Työterveyshuolto. On tärkeää, että työterveyshuolto on ”kartalla” työn kuormitustekijöistä – myös psykososiaalisista kuormitustekijöistä.  

Vaikka professoreilla on työssään laaja autonomia ja mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön, on selvää, että vastuuta työssä jaksamisesta ei voi sysätä pelkästään työntekijälle itselleen. 

Työjärjestelyt. Työpaikan työjärjestelyiden toimivuus vaikuttaa olennaisesti työssäjaksamiseen: miten työtehtävät ja työmäärä ovat jakaantuneet, millaisilla aikatauluilla ja kuinka yllättäen uusia tehtäviä ilmaantuu, millaisia tukipalveluja on tarjolla, miten työprosessit toimivat jne. Näissä asioissa työnantaja on avainasemassa. Vakuutusyhtiö Varman joka toinen vuosi tehtävä työhyvinvointikysely antaa kuvaa yliopistojen henkilöstön jaksamisesta ja kuormitustekijöistä. Kyselyn tuloksia hyödyntämällä yliopistotyönantaja voi tukea työntekijöidensä työssäjaksamista. Vastaavasti valtio seuraa työntekijöidensä työssäjaksamista.  

Työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Tänä vuonna yliopistojen työsuojeluhenkilöstö kokoontuu vuosittain järjestettäville yliopistojen työsuojelupäiville Vaasaan. Loppukesästä järjestettävillä päivillä paneudutaan mm. työnimuun, konfliktien ratkaisemiseen ja siihen, miten yliopistojen työsuojeluorganisaatio voi tukea opetus- ja tutkimishenkilöstön jaksamista. 

Työelämän kehittäminen. Työntekijät ja heidän osaamisensa on työnantajan tärkein investointi. Työmarkkinajärjestöt ovat toimeenpanneet erilaisia työelämän kehittämishankkeita. Yliopistojen TES:n työhyvinvoinnin ja työsuojelun työryhmä koostuu Sivistystyönantajien ja henkilöstöjärjestöjen edustajista. Myös valtiosektorilla voimassa olevaan virka- ja työehtopimukseen on kirjattu henkilöstön jaksaminen työelämän rakenteiden muuttuessa. Työntekijäjärjestöjen ja työnantajien yhteinen pyrkimys on parantaa henkilöstön työhyvinvointia.