Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

31.8.2020

Etäilyä ja kotoilua

Kirjoitan tätä blogia kotona keittiön pöydän ääressä. Jo lähes puoli vuotta iso osa meistä palkansaajista on tehnyt töitään kotoaan käsin. Etätyötä toki tehtiin ennen koronaepidemiaakin: tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan suomalaisista palkansaajista ylemmissä toimihenkilöissä etätöitä tekevien osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 22 prosentista (vuonna 2008) 59 prosenttiin (vuonna 2018). Työolotutkimuksen tekijät arvioivat, että työnteon aikojen ja paikkojen jousto ja monimuotoistuminen tulee entisestään lisääntymään. 

Tätä taustaa vasten nyt tuntuu kovin etäiseltä ajatukselta se, että vielä alkuvuodesta kolmessa yliopistossa oli pyrkimyksiä sitoa kokonaistyöajassa olevia opettajia ja tutkijoita tiukemmin yliopistorakennusten sisään. Näissä yliopistoissa myös kokonaistyöajassa olevia velvoitettiin olemaan kolmena-neljänä päivänä viikossa tietyllä kampuksella. Liiton näkemyksen mukaan joidenkin tehtävien hoitaminen voi edellyttää läsnäoloa yliopistolla. Yleinen kolmen tai neljän päivän läsnäolovaatimus ei kuitenkaan ole työehtosopimuksen mukaista – eikä myöskään tarkoituksenmukaista professoreiden yliopistolaissa määriteltyjen tehtävien hoitamisen kannalta. 

Ilmiö on tässä laajuudessaan uusi. Aikaisemmin olemme liitossa törmänneet asiaan satunnaisesti yksittäisten jäsenten kohdalla. Nähdäkseni kysymys on ennen kaikkea luottamuksesta: luottaako työnantaja, että professorit tekevät työsuunnitelmaansa kirjatut työnsä ilman kaavamaisia läsnäolovelvoitteita. Jos yksittäisen työntekijän kohdalla on ongelma, sitä ei pidä lähteä ratkomaan koko työyhteisöä juoksuttamalla. 

Takaisin poikkeusoloihin. Liitto kysyi huhtikuussa yliopistojen akateemisilta johtajilta, miten etätyö ja yliopistojen johtaminen on sujunut epidemian aikana. Vastausten mukaan tutkimus ja opetus jatkuivat hämmästyttävän hyvin, vaikka koronavirus sulkikin yliopistojen ovet. Akava Works selvittää syksyn aikana akavalaisten liittojen kanssa, miten koronaepidemia on vaikuttanut työelämään. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään vaikutettaessa suomalaisen työelämän kehityssuuntaan. Professoriliitto lähettää lähiaikoina kyselyn kaikille työssä oleville jäsenilleen. Toivomme runsaasti vastauksia, jotta saamme lisää ymmärrystä professoreiden työstä.

Muut kirjoittajat

Digitaalisuus helpottaa elämää – ja ajaa epätoivoon Jaana HallamaaProfessors´ tenure track: fair or unfair? 1Tarja NiemeläHowyland Revisited Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaMuurahaisen omenakävely ja globaalit ongelmat Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenSuomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki 2Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopistot menneen vankina ja tulevaisuuden rakentajina Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaOle mukava Leena KurkinenProfessorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen Heli RuokamoTarvitsemmeko uudenlaista johtajuutta? 1Jukka KekkonenMisinformation överallt! Vad kan universitetssamfundet göra? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika Lähteenmäki