Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

24.9.2018

Korjausliikkeitä demokratian lisäämiseksi

Minulla oli kesälomamatkallani mahdollisuus nähdä yksi jäljellä olevista alkuperäisistä Magna Carta -asiakirjoista Salisburyn katedraalissa Englannissa. Magna Carta (”suuri peruskirja”) on Britannian julkista valtaa rajoittava säädöskokoelma 1200-luvulta. Sitä voidaan pitää ihmisoikeusjulistusten ja perustuslakien ensimmäisenä versiona, josta kaikki myöhemmät ovat kehittyneet.

Yliopistoilla on oma Magna Cartansa. Asiakirja on nyt varsin ajankohtainen, kun eri yhteyksissä on esitetty huoli elinkeinoelämän kasvavasta roolista yliopistojen johtamisessa. Eurooppalaisten yliopistojen rehtorit antoivat vuonna 1988 julkilausuman Magna Charta Universitatum. Sen on allekirjoittanut 816 yliopistoa 86 maasta. Myös useimmat Suomen yliopistot ovat allekirjoittaneet sen. Listasta voi käydä tarkistamassa, onko oma yliopisto allekirjoittanut julkilausuman.

Magna Carta Universitatum sisältää periaatteet akateemisesta vapaudesta ja yliopistojen institutionaalisesta autonomiasta. Tutkimuksen ja opetuksen tulee olla riippumatonta ideologisesta, poliittisesta ja taloudellisesta vallasta. Yliopistojen ja valtiovallan on oman toimivaltansa puitteissa taattava ja edistettävä tämän perusvaatimuksen kunnioittamista. Akateemisen vapauden sisältöä avataan lisää mm. UNESCOn julkilausumassa. Julkilausuma korostaa kollegiaalista päätöksentekoa. Sen mukaan akateemisella henkilöstöllä tulisi olla oikeus ja mahdollisuus osallistua yliopistojen päätöksentekoon. Käytännössä useissa Euroopan maissa yliopistojen henkilöstö kokee demokratiavajetta ja vaikutusmahdollisuuksien puutetta. Professori Petri Mäntysaaren kirjoitus uusimmassa Acatiimi-lehdessä kertoo pohjoismaisesta tilanteesta.

Helsingin yliopistossa tehtiin viime vuoden lopulla merkittävä uudistus yliopiston johtosääntöön. Helsingin yliopiston hallitus päätti toimikautensa viimeisessä kokouksessa palauttaa dekaanin valinnan hallitukselta takaisin tiedekuntaneuvostoille. Päätöksen taustalla vaikutti varmasti viime vuoden lokakuussa julkaistu professori Sue Scottin raportti, jossa Helsingin yliopiston henkilöstö antoi kriittistä palautetta Helsingin yliopiston johtamisjärjestelmästä ja yliopistoyhteisön vaikutusvallan heikennyksistä. Myös yliopistolakiuudistuksista tehdyt kaksi arviota osoittavat demokratiavajeen. Helsingin yliopiston hallituksen päätös lisää tiedekuntaneuvostojen toimivaltaa muutenkin. Niiden tehtäviksi tulee strategioista päättäminen sekä toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden hyväksyminen. Muutosten on haluttu vahvistavan yhteisöllisyyttä ja lähidemokratiaa.

Henkilöstöjärjestöt ovat toistuvasti vaatineet demokratian lisäämistä yliopistojen päätöksentekojärjestelmään. Helsingin yliopisto toimii tässä esimerkkinä muille yliopistoille. Nyt on korjausliikkeiden aika.