Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.
18.4.2016Kun psykologinen sopimus purkautuu
Mitä miettii ja kokee professori, joka irtisanotaan 20 vuoden työrupeaman jälkeen?
Motivaatio ja sitoutuminen ovat olennaisia asioita työntekijän ja organisaation välisessä suhteessa. Hakeutuessaan uuteen työpaikkaan työntekijä tekee työsopimuksen lisäksi työnantajansa kanssa ns. psykologisen sopimuksen. Sillä tarkoitetaan työntekijän subjektiivista käsitystä omaan työsuhteeseensa kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista. Psykologisen sopimuksen toimivuus vaikuttaa siihen, missä määrin työntekijä sitoutuu työnantajaansa. Mitä professorit odottavat työnantajaltaan palkan lisäksi? Ennen kaikkea mahdollisuutta tutkia ja opettaa, etsiä ja luoda uutta sekä olosuhteita, joissa kaikki tämä on mahdollista.
Miten käy, kun työnantaja ei enää sitoudukaan työntekijään? Kun saa sähköpostiinsa kutsun irtisanomiskeskusteluun kesken luentosarjan, kirjaprojektin, tutkimushankkeen. Perinteiseen psykologiseen sopimukseen on sisältynyt molemminpuolinen lojaliteetti ja oletus työn jatkuvuudesta. Marjo-Riitta Parzefall toteaa, että irtisanomisen myötä koko psykologisen sopimuksen perusta – työsuhde – katkeaa. Suunnitelmat romuttuvat ja tulevaisuus näyttääkin yhtäkkiä epävarmalta. Irtisanotuksi joutumisen onkin väitetty olevan yksi elämän traumaattisimmista kokemuksista.
Mitä miettii ja kokee professori, joka on koonnut ympärilleen tutkimusryhmän tekemään kansainvälisesti arvostettua tutkimusta, mutta joutuukin irtisanomaan tutkimusryhmänsä työntekijöitä?
Irtisanomiset eivät riko vain irtisanottujen psykologisia sopimuksia vaan aiheuttavat kolhuja myös työnsä säilyttävien psykologisiin sopimuksiin. Työpaikkansa säilyttäneiden työntekijöiden asenne- ja käyttäytymismuutoksia on kuvattu termillä survivor syndrome. Oireita voivat olla pelko, huoli, epäoikeudenmukaisuuden kokeminen ja syyllisyyden tunne. Parzefallin mukaan irtisanomiset vaikuttavat kielteisesti myös työyhteisön jaettuun metatason psykologiseen sopimukseen. Olisiko julkisuudessakin paljon esillä ollut korkeakoulutettujen aivovuoto oire tästä? Sitoutuminen omaan työnantajaan heikkenee, ja aikaisempaa useampi professori ja tutkija suunnittelee lähtevänsä rakentamaan uutta psykologista sopimusta Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomalaista pääomaa valuu ulkomaille, sillä työntekijät ja heidän osaamisensa ovat yliopistojen ja tutkimuslaitosten tärkein pääoma.
Yliopistoyhteisö vaatiikin nyt kollegiaalisuuden ja demokratian palauttamista yliopistoille. ”Demokraattinen yliopistoyhteisö pystyy löytämään ratkaisut myös omiin ongelmiinsa, jos se saa siihen mahdollisuudet.”
Raija Pyykkö
Professoriliiton järjestöpäällikkö
Kirjoitukset
Latasitko lomalla akkujasi? 0Kaikki on vinksin vonksin 0Urapolun arvioinnit kuntoon 0Yhteisiä ponnisteluja tieteen hyväksi 0Työrauhaa, please! 0Muut kirjoittajat
Oikeissa töissä? 2Jaana HallamaaObjektiivisuus ja tenure track 3Tarja NiemeläTaking back control Howy JacobsOsaamisen huoltovarmuutta varmistamassa: tohtorikoulutus murroksessa Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaVäitöskirja tutkimuslaitoksissa oman työn ohella 3Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTieteen puolesta mutta ei ketään vastaan 5Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenKuka käyttää professoreihin työnantajan direktio-oikeutta? Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenJohtosäännöstä yliopistolakiin, hallitusohjelmatavoitteista kansainväliseen kilpailukykyyn Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenJämställdhetens språk Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiSoittakaa hiljempaa 1Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaLähi-, etä- vai hybridiprofessori? Teija LaitinenArkisto
- elokuu, 2023 1
- tammikuu, 2023 1
- elokuu, 2022 1
- tammikuu, 2022 1
- elokuu, 2021 1
- tammikuu, 2021 1
- elokuu, 2020 1
- tammikuu, 2020 1
- lokakuu, 2019 1
- toukokuu, 2019 1
- helmikuu, 2019 1
- joulukuu, 2018 1
- syyskuu, 2018 1
- toukokuu, 2018 1
- helmikuu, 2018 1
- marraskuu, 2017 1
- elokuu, 2017 1
- toukokuu, 2017 1
- helmikuu, 2017 1
- lokakuu, 2016 1
- elokuu, 2016 1
- huhtikuu, 2016 1
- helmikuu, 2016 1
- marraskuu, 2015 1
- lokakuu, 2015 1
- kesäkuu, 2015 1
- huhtikuu, 2015 1
- helmikuu, 2015 1
- marraskuu, 2014 1
- lokakuu, 2014 1
- kesäkuu, 2014 1
- huhtikuu, 2014 1
- helmikuu, 2014 1
- joulukuu, 2013 1
- lokakuu, 2013 1