Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.
19.2.2019Kunnon edellytykset luovaan ja pitkäjänteiseen työhön!
Professorit rakastavat työtään. Suuri osa professoreista ei varmasti osaa ajatella tekevänsä muuta työtä. Työ on intohimo ja jopa elämäntapa. Työ koetaan merkitykselliseksi ja innostavaksi, josta löytyy uusia ja kiinnostavia puolia. Professoreiden kohdalla työnantajan ei tarvitse miettiä, miten saisi työntekijän sitoutumaan työhönsä.
Työn muutoksesta puhutaan paljon. Myös professorin työ on muuttunut paljon – kertovat professorit. Syksyllä julkistettava liiton historiateos vyöryttää eteemme viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia professorin työssä ja asemassa. Mutta jotain on kuitenkin säilynytkin: työn ytimessä ovat säilyneet professorin tutkimukselliset, koulutukselliset ja asiantuntijan tehtävät oman alansa huippuosaajana. Jotta professori voi tehdä parhaansa, tulee professorille tarjota hyvät edellytykset työn tekemiseen. Professoriliitto julkisti 50-vuotisjuhlavuotensa alkajaisiksi professorin hyvän työn edellytykset.
Yliopistot ovat läpikäyneet viimeisten vuosien aikana runsaasti erilaisia muutoksia, mm. organisaation rakenteeseen liittyviä muutoksia. Erityisen merkittävänä muutoksena on näyttäytynyt talous-, opinto- ja tutkimuspalveluiden keskittäminen. Avustava henkilöstö on vähentynyt ja jäljellä olevat työskentelevät etäällä laitoksista. Vaadimmekin professoreille resursseja pitkäjänteiseen työhön, jotta he voivat keskittyä ydintehtäviinsä tiedon luojina ja jakajina. Konkreettisella tasolla se tarkoittaa muun muassa resursseja tutkimushankkeiden suunnitteluun ja rahoitushakuun sekä hallinnon ja tutkimuksen tukipalveluita.
Tulosvaatimukset, kilpailu ja kiire ovat lisääntyneet professorinkin työssä. Professorin työn edellytyksenä on se, että työssä on sijaa luovuudelle, rohkeudelle ja epävarmuudelle. Uusia innovaatioita ja ideoita ei synny ilman niitä. Haastammekin yliopistot ja tutkimuslaitokset keskustelemaan professorikuntansa kanssa professoreiden työn edellytyksistä ja siitä, miten ne voisivat tukea professoreita vastaamaan työn kasvaneisiin vaatimuksiin. Työn ja toimintaympäristön muuttuessa työnteon edellytykset on arvioitava yhä uudelleen. Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1932 saanut Irving Langmuir muotoilee hienosti tutkimuksen edellytyksistä: ”Only a small part of scientific progress has resulted from planned research for specific objectives. A much more important part has been made possible by the freedom of the scientist to follow his own curiosity in search of truth.”
Liitto käy juhlavuonna keskustelua professorin työstä ja työn edellytyksistä. Syksyn juhlaseminaarissamme paneudumme paitsi professorin työn jatkuvuuksiin myös professorin työhön digi- ja tekoälyaikakaudella. Miten tekniikka muuttaa professoreiden työtä? Mihin professoreita tarvitaan? Voiko tekoäly korvata professorin?
Raija Pyykkö
Professoriliiton järjestöpäällikkö
Kirjoitukset
Yhteisiä ponnisteluja tieteen hyväksi 0Työrauhaa, please! 0Tutkijan vaellus vakinaistamispolulla 0Etäilyä ja kotoilua 0Suositus tutkimuskausijärjestelmästä vihdoin valmis 0Muut kirjoittajat
Tiedolla johtamista ja tahtopolitiikkaa Jaana HallamaaSopimuksen jälkeen Tarja NiemeläNo time to think (*) 1Howy JacobsMentorointia professoripolulle? Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaKun tietoa todella tarvitaan – osaamisen huoltovarmuus Markus OlinGeopolitiikan synkkä paluu 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työVivat academia, vivant professores! Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTukea ukrainalaisille tieteentekijöille Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbePiilossa johtosäännön takana – yliopiston johtosäännöt hämärtävät tilivelvollisuutta yliopistoissa Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraSälätyön paineessa Leevi MentulaArkisto
- tammikuu, 2022 1
- elokuu, 2021 1
- tammikuu, 2021 1
- elokuu, 2020 1
- tammikuu, 2020 1
- lokakuu, 2019 1
- toukokuu, 2019 1
- helmikuu, 2019 1
- joulukuu, 2018 1
- syyskuu, 2018 1
- toukokuu, 2018 1
- helmikuu, 2018 1
- marraskuu, 2017 1
- elokuu, 2017 1
- toukokuu, 2017 1
- helmikuu, 2017 1
- lokakuu, 2016 1
- elokuu, 2016 1
- huhtikuu, 2016 1
- helmikuu, 2016 1
- marraskuu, 2015 1
- lokakuu, 2015 1
- kesäkuu, 2015 1
- huhtikuu, 2015 1
- helmikuu, 2015 1
- marraskuu, 2014 1
- lokakuu, 2014 1
- kesäkuu, 2014 1
- huhtikuu, 2014 1
- helmikuu, 2014 1
- joulukuu, 2013 1
- lokakuu, 2013 1